Puhdas dokumentointi yhden maailman myydyimmän metalliorkesterin hieman kimurantimmasta ajasta.

7.3.2005 20:12

Arvioitu elokuva

Alkuperäinen nimi:Metallica: Some Kind of Monster
Valmistusvuosi:2004
Pituus:140 min

Metallican viimeisimmän albumin valmistumisen vaiheisiin sihoittuva dokumentti elokuva yllättää henkilökohtaisella otteellaan. Skandaalien, huumeiden ja strippareiden kanssa tällä elokuvalla ei ole mitään tekemistä. Ennemminkin voisi luonnehtia että kyseessä on puhdas dokumentointi yhden maailman myydyimmän metalliorkesterin hieman kimurantimmasta ajasta ja levyntekoprosessista.

Lähtökohtanahan on koko filmille ollut dokumentoida vain uusimman Metallica- levyn St Angerin synty, Uuden levyn nauhoituksista tekee tässä tapauksessa erilaisen sen uudenlainen tekotapa. Tällä kertaa Studioon mentiin täysin tyhjin käsin ja ajatuksena oli että kaikki osallistuvat luovaan prosessiin alusta alkaen. Homma työstetään kollektiivisena, luovana pläjäyksenä alusta alkaen.

Miljoonia myyneenä bändillä on ihan selkeästi hieman motivaatio hakusessa. Mihin tästä voi jatkaa ja mitä musiikin tekemisessä voidaan enää saavuttaa? Basisti Jason Newsted on juuri jättänyt bändin. Huippukallis mm. urheilupuolen staroja tsempannut kallonkutistajakin on palkattu mukaan prosessiin. Levytyspuuhiin kuitenkin on päätetty ryhtyä ja vielä näillä uusilla metodeilla. Levytyksestä kehkeytyykin 2-vuotinen prosessi jonka aikana tuottaja Bob Rock korvaa Newstedin paikan basistina levytyksessä. Nokkamiehet Ulrich ja Hetfield joutuvat törmäyskurssille, jonka seurauksena Hetfield kirjoittautuu vieroitusklinikalle ja on prosessista ulkona yli vuoden ajan.

Dokumentti valottaa metalliäijien arkea yllättävänkin läheltä. Etenkin Hetfieldin haavoittuvainen ja ristiriitainenkin persoona on vahvasti esillä. Kovin inhimillisten asioiden äärellä ollaan. Miljonäärien elämä vaikuttaa yllättävänkin arkiselta. Rahalla ei voi kaikkea saada – samat päänsisäiset demonit vinkuvat oli sitä fyrkkaa tilillä tai sitten ei. Some Kind of Monster nostaa esiin niitä asioita joita ei heti ensimmäisenä tule mieleen kun ajattelee Metallicaa ja sen musiikkia.

Elokuva antaa myös vastauksen suoraan siihen miksi St Anger kuullostaa siltä kuin kuullostaa. Se valottaa esim. sen tuotannollisia ratkaisuja. Ihan heti ei tule mieleen kun levyä kuuntelee kuinka tarkkaan juttu on käyty Pro Toolsin kautta läpi millisekunnin tarkuudella. Pläjäys näyttää myös mainiosti sen kuinka merkittävä rooli tuottajalla on koko homman kannalta. Tällä kertaa ihan ratkaisevasti niin lopputuloksen kuin koko bändin olemassaolaon kannalta.

DVD-formaatissa paketti tarjoaa lisää aivan varmasti koko rahan edestä. Poistettuja kohtauksia on ainakin koko leffan edestä. Yllättävänkin mainiota materiaalia on jätetty itse leffan ulkopuolelle. Ei siis mitään epäselvyyttä sillä tosiasialla että kyseessä on pakkohankinta vähänkään asiasta kiinnostuneille.

Arvosteltu: 07.03.2005

Lisää luettavaa