Ilmiö nimeltään [movie]Battle Royale[/movie] on paitsi japanilainen romaani ja siitä tehty sovitukset myös showpainin matsimuoto missä kilpailijat kahinoivat kehässä (suljettu alue) kunnes vain yksi (voittaja) on jäljellä. Lähtökohta monen kilpailijan samanaikaisesta kisasta on siis vanhanaikainen ja sen japanilaisen überväkivaltaisen näkemyksen menestyttyä isosti alkoi idea kiinnostaa laajemmin. [I]The Condemned[/I] ottaa kilpailijoiksi kymmenen kovaotteista rosvoa ja liero Breckel (Robert Mammone) lähettää koko rellestyksen suorana lähetyksenä intterwebbiin. Kilpailijoiden joukossa on sekopäinen ex-brittisotilas McStarley (Vinnie Jones) ja Alaskan punaniska Conrad (Steve Austin) on yksi monista kelmeistä.
Scott Wiper ohjastelee ja Rob Hedden on kätyrinä käsikirjoituksessa joka ei todellakaan loista omalaatuisissa ratkaisuissa, mutta se mikä niissä menetetään korvataan ihan vaan wanhanaikaisen kliseemyrskyn meiningillä. Konnien rellestyksen välissä kursitaan kasaan juontakin, mutta sekään ei tietenkään loista omalaatuisuudessa. Mukana on jopa hienoista mediakriittisyyttä sensaationälkäisestä tosi-TV:stä (tai sen seuraajasta), mutta se on pelkkä lisämauste meiningille. Pahaksi onneksi meiningin määrä pn puolivälissä harmillisen vähissä, mutta loppua kohden se palaa entistä ilkeämpänä.
Ihan oikeasti Texasista saapunut Stone Cold Steve Austin hankki fyysiset meriittinsä showpainijana ja se tarkoittaa ukon osaavan replikoinnin ja murjomisen. Sankarrooliin ei kuitenkaan esiintymiskarisma riitä ja muutenkin hienovaraisen järeä cowboy-kovanaama pistää silmään räikeiden psykopaattien joukosta. Vinnie Jones (toinen urheilija) on se riemukkaan räikeä psykopaatti, joskin Robert Mammone huokuu lismaa koko olemuksellaan. Pakosta muistakin rooleja on leffassa mukana ja ne eivät epäonnistu, mutta eivät myöskään erityisemmin loista.
Leffa lupaa rankkaa meininkiä ja toimittaa sitä myös, mutta samaan puolentoista tunnin aikaan yritetään survoa myös Vakava Asia ja ne eivät mahdu samaan kerronta-aikaan. Onneksi kummankaan suhteen ei yritetä olla hienovaraisia ja tärkeiden asioiden kohdalla hienovaraisuus pitää hylätä. Täydellisen kelvollinen toimintapläjäys ja ei yhtään sen enempää vaikka soppaa väritetään Vakavalla Asialla.
