Eversti John Matrix (Schwarzenegger) on jonkin epämääräisen salaisen yksikön komentaja jonka jäseniä kuolee. Tästä syystä kenraali Kirby varoittaa häntä, joskin saman yksikön mätämuina Bennett (Wells) on petturi ja pahojen jätkien puolella. Se ei käy laatuun ja kun vielä tytär otetaan timangiksi on Arnoldatorin syy juntata esiliinan pää muusiksi, hypätä lentokoneesta, kaapata naiskaunistus messiin (Chong), repiä puhelinkoppi seinästä päästäkseen niljakkaan Sullyn (David Hyde Pierce) päälle, heilua kuin Tarzan, tiedustella pahojen tyyppien piilopaikka selville, hankkia aseistusta kokonaisen armeijan ylijäämäksi ja lopuksi tehdä sillä em. aseistuksella selvää kokonaisen banaanivaltion diktaattorin yksityisarmeijasta partasuisia latinopyssymiehiä AK:illa, diktaattorista itsestään haulikolla jota ei tarvitse ladata ja vielä siinä samassa Bennettistä kohtauksessa joka saa Military Machomos 3:n vaikuttamaan heteropornolta.
Loistoviihdettä siis.
Commando on puhdasta testosteronimöykkää. Rytmitys on sopiva ja vähän väliä tulee ryminää kunnes lopussa sitä vasta tuleekin. Lonkalta räiskiminen osuu vain partasuisiin latinopyssymiehiin ja ja yksi lipas riittää mainiosti kunnes koko ase hylätään. Näyttelijätyö on alusta loppuun asti kankeaa ja homoeroottinen vivahde on koko ajan näkyvillä.
Lyhyenä yhteenvetona kyseessä on kauhea elokuvakuvatus, mutta sopivassa mielentilassa se on täydellistä hupiviihdettä. Yksi plus viisi jaettuna kahdella on kolme, mutta hupaisuudesta tulee bonusta.
