William J. Flynn (David Strathairn) on säntillinen ja suoraselkäinen agentti FBI:n olemassaolon alkuvuosina. Eletään vuoden 1919 kesää ja anarkistit ovat aloittamassa USA:n vaikutusvaltaiseen eliittiin kohdistettua pommikampanjaa. Kun nuori poika saa surmansa pakettipommin räjähdyksessä oikeusministeri A. Mitchell Palmer (Ray Wise) määrää Flynnin sekä hänen parinsa Eugenio Raverinin (Sam Witwer) juttua ratkomaan. Syyllisten esiin kaivaminen ei ole yksinkertaista, eikä työtä suuremmin helpota valtaeliitin halu suunnata syyttävä sormi maahanmuuttajien suuntaan. Poliitikot käyttävät Flynnin tutkimuksia työkaluna omien tarkoitusperiensä saavuttamiseen ja hiljalleen alkaa vaikuttamaan siltä, ettei todellisten syyllisten nappaaminen olekaan enää kovin tähdellistä.
No God, No Master on ohjaaja-käsikirjoittaja Terry Greenin puolivillainen yritys tehdä historiallista draamaa pienellä budjetilla ja suurella intohimolla. Green paiskoo kankaalle monia tarinanpätkiä onnistumatta sitomaan niitä kunnollisesti yhteen ja kuorruttaa elokuvansa kavalkadilla mahtimiehiä aina John D. Rockefelleristä nuoreen J. Edgar Hooveriin. Kaikkea materiaalia ei millään voi tunkea puolitoistatuntiseen elokuvaan ilman, että kokonaisuudesta tulee hätäinen ja sotkuinen. No God, No Master toimisikin paljon paremmin vaikkapa tv:n minisarjana.
Lyhyen keston myötä elokuvaan tuleva hätäilyn tunne ei tokikaan ole ainoa kompastuskivi. Käsikirjoituksestakin vastannut Green ei juurikaan ole vaivautunut miettimään tarinaansa rikostutkinnan suhteen. Flynn ja Raverini etenevät selvittelyissään tuloksesta toiseen huvittavan yksinkertaisesti ja suoraviivaisesti. Johtolankoja tupsahtelee kaksikon eteen kuin tilauksesta. Sivujuoneksi ympätty romanssinpoikanen Flynnin ja naapurin leskirouvan kanssa on täysin turha eikä anna minkäänlaista emotionaalista lisälatausta tarinaan. Kenties Green on halunnut keskittyä ajankuvaukseen ja 1920-luvun vaihteen tunnelmien tavoittamiseen ja se häneltä onnistuukin kohtuullisesti. New Yorkiin sijoittuva, mutta pääosin Milwaukeessa kuvattu leffa huokuu vanhoine rakennuksineen pienestä budjetista huolimatta onnistuneesti ajan henkeä.
David Strathairn tekee pääosassa hienoa työtä totutun ammattitaitoisesti ja Ray Wise on hyvä kulisseissa kieroilevana oikeusministerinä. Sam Witwer on hölmistyneen koiranpennun oloinen Flynnin parina ja muut henkilöhahmot jäävät langanohuiksi. Kokonaisuutena No God, No Master on ponneton ja osin huolimatonkin tekele, mutta Greenille ja kumppaneille on nostettava hattua siitä, että he tuovat näytille hieman heikommin tunnettua osaa Yhdysvaltain historiasta ja vieläpä siten, että myös valtakoneiston likaiset temput nostetaan sumeilematta valokeilaan.
