Suomen sisällissodasta ei ole kovin paljon elokuvia tehty. Raja 1918 onkin varsin tervetullut poikkeus suomalaiseen elokuvaan. Elokuva on Jörn Donnerin ideoima ja tuottama ja Lauri Törhösen (Hylätyt talot, autiot pihat) ohjaama. Elokuvalla on ollut paljon tuotantovaikeuksia, mutta saatiin juuri vuodeksi 2007 valmiiksi. Samoihin aikoihin valmistui myös Åke Lindmanin Tali-Ihantala 1944, mutta Raja 1918 on parempi elokuva, vaikka tälläkin on omat puutteensa.
On toukokuu 1918. Suomen sisällissota on juuri saatu päätökseen ja punaiset murskattu kovin ottein. Kapteeni Carl von Munck (Martin Bahne) on määrätty Karjalan kannakselle erääseen rajakylään valvomaan juuri itsenäistyneen Suomen ja Neuvosto-Venäjän välistä rajaa.
Rajan valvominen ei olekaan mitenkään helppoa hommaa. Rajan yli pyrkii jatkuvalla syötöllä ihmisiä. Ihmiset eivät osaa ajatella, että siinä on kahden valtion välinen raja, eikä Venäjän sekasortoinen tilanne helpota asiaa. Munckilla on myös jotain suhteentapaista paikallisen opettajan Maaria Linnun (Minna Haapkylä) kanssa. Lintu piilottelee kodissaan etsintäkuulutettua punaista Heikki Kiljusta (Tommi Korpela).
Raja 1918 esittelee Suomen sisällissodan loppuselvittelyjä aika karussa valossa. Jo alussa näemme, kuinka valkoisten joukot teloittavat kiinni saamiaan punaisia. Kohtelu on todella tylyä. Eikä tilanne sen helpompi ole rajaseudullakaan. Ihmisiä lappaa rajan yli, mutta useimmat heistä käännytetään takaisin Venäjälle, piittaamatta heidän kohtaloistaan. Ainoa käännytyssyy on venäläinen syntyperä, ja tässäkin toimitaan erittäin mielivaltaisesti. Sukupuolta, ikää, terveyttä ja poliittista kantaa ei kysellä. Kylä on itse asiassa sotilasleiri, jossa sotilaat määräävät säännöt ja siviilien on pakko totella.
Rajalla olevien ihmisten ongelmallinen tilanne tehdään hyvin selväksi. Kuitenkaan ei missään vaiheessa sorruta saarnaamiseen. Myös Munckin ja hänen venäläisen kollegansa orastava ystävyys näytetään hyvin. Munckin arvomaailma joutuu koetukselle monella tapaa. Mutta ongelmiakin tästä elokuvasta löytyy. Pahin ongelma on Munckin, Linnun ja Kiljusen kolmiodraama. Siihen ei saada kunnolla syvyyttä, vaan se jää hyvinkin vaisuksi. Myös loppu on tehty turhan hätäisesti.
Näyttelytyö sentään toimii melko hyvin. Martin Bahne on näköjään uusi lupaus suomalaiseen elokuvaan. Tosin hänen lienee vaikea päästä elokuvaurallaan eteenpäin, koska Suomessa suositaan paria näyttelijää kerrallaan ja Peter Franzénia ja Jasper Pääköstä on hankala horjuttaa jalustoiltaan, vaikka Bahne onkin heitä parempi näyttelijä. Minna Haapkylä yltää jo ihan kohtalaiseen suoritukseen. Tommi Korpela on roolissaan hyvä, mutta hänen hahmonsa jää kovin ohueksi.
Raja 1918 on mainio kuvaus Suomen itsenäisyyden alkuvuosista. Tämä kannattaa ehdottomasti katsastaa, vaikka tällä onkin omat puutteensa.
