Ensimmäisen Perjantai 13. -elokuvan osottauduttua suureksi pettymykseksi, lähdin epävarmalla mielellä katselemaan sarjan toista, vain vuoden debyyttielokuvan jälkeen ilmestynyttä jatko-osaa.
Elokuvan yksinkertaista juonta on turha alkaa pitkällä romaanilla selittelemään. Joukko nuoria kokoontuu Camp Crystal Lake -leirin lähistölle pitämään hauskaa. Aikuiseksi varttunut Jason Voorhees päättää kostaa “viattomille” teineille äitinsä kuoleman varsin raa’alla tavalla.
Elokuva pystyy kyllä parempaan kuin ykkösosa, mutta ei valitettavasti radikaalilla tavalla. Suuri plussa elokuvassa on Jason, joka tekee ensiesiintymisensä, vaikkakin hieman laimealla tavalla. Jasonin kylmänviileätä imagoa syö jatko-osissa tutuksi tulleen jääkiekkomaskin sijaan vanha huppu ja pieni koko.
Näyttelijäkaarti on jälleen kokematon ja huono, mutta mielestäni se sopii elokuvan kulkua ajatellen. Tässä elokuvassa Jasonia ei näyttele vain yksi ja ainoa stunttinäyttelijä, vaan lukuisat stunttimiehet. Leffa sortuu myös runsaasti klisemäisyyteen.
Elokuva on hieman keskinkertaista huonompi Jason-mättö, jota paremmat jatko-osat onneksi korjaavat.
