Mitä tapahtuisi jos ihmiskunta ottaisi ja katoaisi jäljettömiin? Kuinka kauan kestäisi ennen kuin planeetta nielisi ja hautaisi jäänteemme olemattomiin?
History Channelin tuottama dokumenttisarja maailmasta missä ei ole enää ihmisiä toimii paitsi vakuuttavan sisältönsä puolesta myös visuaalisesti. Tietokonegrafiikkaa hyödyntäen on mahdollista kuvata kasvillisuuden ahmimia suurkaupunkeja ja näyttää kuinka Burj Al Arab-hotelli romahtaa Persianlahden kosteuden vaikutuksesta mereen. Jokainen episodi käsittelee jotain aihepiiriä lähtien yhdestä päivästä kehittyen joissain tapauksissa jopa miljoonan vuoden päähän. Tietokonegrafiikan lisäksi sarja vie oikeisiin ihmisten hylkäämiin paikkoihin Yhdysvaltojen Indianan Garyssa, Louisianan New Orleansissa, Michiganin Detroitissa ja Japanin Nagasakin prefektuurin Hashimaan.
Vaikka David Lurien ääridramaattinen selostus onkin ärsyttävän alleviivaava ei kokonaisuus ole pelkkää komeaa animaatiota missä Petronasin kaksoistornien silta romahtaa maahan. Oikea kuvasto urbaanista joutomaasta kertoo omaa, karua kieltään luonnon todellisesta voimasta ja kärsivällisyydestä ja tietoasia mutkikkaista pumppujärjestelmnistä jotka pitävät ihmiskunnan suurkaupunkeja kasassa osoittaa ihmisen todellisen heikkouden vettä ja aikaa kohtaan. Ironisinta on että valtavalla työllä rakennetut teräsrakennukset romahtavat nopeammin kuin kivestä tehdyt massiiviset rakenteet menneisyydestä ja Ranskan Lascaux’n luolamaalauksien tekijät osoittavat todellisen viisautensa tekemällä työnsä oloissa joissa ne säilyvät. Geologisessa mielessä ihmiskunnan jäljet katoavat silmänräpäyksessä mutta muutamat jäljet saattavat kestää jopa miljoonia vuosia ja se kestävin sellainen on Apollo-ohjelma.
Ihminen on merkittävä tekijä, mutta kaikki saavutuksemme ovat mitättömiä veden ja ajan yhteisvaikutusta vastaan ja kokonaisuus pysyy mielenkiintoisena. Parempikin olisi voinut olla, mutta toimii ja ihmiskunnan jäljiltä löytyisi paljon lisman täyttämiä akvaarioita ja ehkä Floridan eläintarhoista karanneet simpanssit olisivat seuraava laji joka ottaisi askeleen kohti kulttuuria jättämällä pilvenpiirtäjissä pesivien lintujen pesät kokonaan ryöstämättä.
