Nobel-palkitun José Saramagon arvostettu novelli “Kertomus sokeudesta” on muutettu elokuvaksi, vaikka yhdessä vaiheessa sitä pidettiin lähes mahdottomana tehtävänä. Saramagon klaustrofobaalisesta sokeus-epidemiasta kertovan tarinan kimppuun kävi City of God – ja Uskollinen Puutarhuri -elokuvilla mainetta niittänyt ohjaaja Fernando Meirelles ja rahoitusta elokuvalle haettiin useista eri maista. Blindness sai ensiesityksen Cannesin elokuvajuhlilla, mutta kriitikot ja katsojat eivät täysillä lämmeneetkään Blindnesille, joten Meirelles hieman leikkasi materiaalia pois (kuten muutaman raiskauskohtauksen) ja teki joitain muitakin muutoksia elokuvaan.
On tavallinen arki-aamu jossain nimeämättömässä kaupungissa. Keski-ikäinen mies (Iseya) huomaa yhtäkkiä olevansa täysin sokea, mutta auttava käsi tulee pian apuun. Seuraavana aamuna paikallinen silmälääkäri (Ruffalo) huomaa myös altistuneensa sokeudelle ja hän lähtee vaimonsa (Moore) kanssa paikalliseen eristys-sairaalaan, jonne kaikki sokeat viedään karanteeniin. Pian erilaisten ihmisten keskinäiset välit alkavat lämmetä ja paikallinen baarimikko (Bernal) alkaa julistaan omaa mieltänsä muista välittämättä. Pian koko yhteiskunta alkaa vajoamaan anarkiamaiseen kaaokseen.
Blindness on raikasta omaperäisyyttä hyvinkin tarjoava erilainen epidemia-elokuva, joka etenee paikoin kiireettömästi ja näin katsoja pääsee hyvin tapahtumien kulkuun mukaan. Alkukohtauksessa Meirelles antaa jo hyvää kuvaa mitä tuleman pitää, sillä paniikkia ei montaakaan kertaa ole yhtä kauniin rauhallisesti kuvattu, eikä varmasti kuvatakaan. Tosin alussa on havaittavissa pientä sekavuutta, kun uusia hahmoja tulee tarinaan kuin liukuhihnalta, mutta sen jälkeen kun päästään karanteeniin niin homma hieman rauhoittuu. Tunnelma on koko ajan aidosti epämukava, kun kuvakin menee välillä sumeaksi aivan kuin olisi itsekin sokea.
Keskivaiheilla on pientä paikallaan polkemista ilmassa, kun juoni ei hetkeen tunnu etenevän mihinkään, mutta mielenkiinto tarinaa kohtaan ei pysähdy hetkeksikään. Loppua kohden Meirelles nostaa kuitenkin kytkintä ja antaa upeita kuvia melkein autiosta ja roskaisesta kaupungista, joka puolestaan antaa pientä apocalyptistä henkeä elokuvalle. Meirelles ei missään vaiheessa väännä langasta, että mistä tämä mystinen tauti on peräisin. Siihen riittää vain uutislähetykset ja sotilailta tuleva tieto, jotka ovat valmiita ampumaan sokean ihmisen jos siihen pakon tarve tulee. Myös uutiskuvat massakolareista ja putoilevista lentokoneista nostavat mukavasti kierroksia.
Julianne Moore ja Mark Ruffalo muodostavat toimivan pariskunnan, joiden kohtalosta jopa hieman jännittää ja he saavat roolinsa tuntumaan aidoilta tälläisen kriisin keskellä. Blindnessin todellinen voima on Gael García Bernalin esittämä itseään täynnä oleva paskiainen, joka ei paljoa muista välitä ja tämän roolin Bernal hoitaa varsin loistavasti. Danny Glover on myös mies paikallaan päättäväisenä ja kaiken nähneenä silmälappuisena miehenä. Ensimmäistä epidemian uhria näyttelevä Yusuke Iseya vastaa puolestaan tarinan kosketavimmasta hahmosta, joka joutuu heti alussa kovaan koetukseen sokeuden kanssa.
Kokonaisuutena Blindness on rauhallisesti tunnelmaa kasvattava ja tunteita herättävä epidemia-elokuva. Pienistä moitteistaan huolimatta Blindness sokaisee neljän tähden arvoisesti ja antaa lohduttoman kuvauksen ihmisen erilaisista moraaleista. Lopullinen sanoma tulee kuitenkin hyvin selväksi: ihminen on sokeanakin valmis tekemään paljon hyvää, mutta myös saman verran pahaa.
