Kyseessä on eräänlainen mestarivaras-sankaritarina. Vakuutusyhtiön guru jäljittelee mestarivarasta, joka pöllii maailman metropolien museoista mitä harvinaisempia taideteoksia. Tällä kertaa päästään niin lähelle varkaan liikkeitä ja yhteenotto on väistämätöntä. Vakuutusexpertti on tietenkin kaunis Catherine Zeta-Jonesin esittämä nainen ja mestarivaras vanha Sean Conneryn tähdittämä hemmo. No, kaikki ei ole tietenkään aivan sitä miltä aluksi näyttää ja mukaan yritetään saada vähän koukeroisempaa juonikulkua.
Tällä kiehtovalla rosvopläjäyssaralla on uudempia onnistuneitakin tapauksia. Ansa viritetty ei kuulu tuohon mestarivarkaiden jaloon sakkiin. Se äityy vääntämään itsestään keskinkertaistakin keskinkertaisempaa hollywoodhuttua. Juonta kuljetellaan eteenpäin kovinkin löyhästi ja tarina itsessään ei jaksa kantaa. Lisäksi pakolliselta tuntuva romanssikuvio tuntuukin oikeastaan vastenmieliseltä jo vastanäyttelijöiden reippaaman ikäeron vuoksi. Namusetä -fiiliksiltä ei voi välttyä. Jännitettä näyttelijöiden välille ei pääse siis syntymään nimeksikään.
Itseasiassa raina onkin Sean Connerylle väännetty mittatilaustyö. Ei muuta kuin hiuslisäkettä kaljun päälle ja kaunis vastanäyttelijä kainaloon. Äijän karismahan on omaa luokkaansa, siitä ei käy kiistäminen, tässä tapauksessa se vaan ei enää oikein pääse loistamaan. Actionpläjäykset äijä kyllä hoitaa vielä vanhoilla päivilläänkin, senhän ukkeli todisti The Rockissakin.
Elokuva itseasiassa toimiikin parhaiten juuri noiden toimintakohtausten ympärillä. Korkeissa rakennuksissa heilutaan ja pakoillaan vartioita. Harmi vaan kun itse tarinaan ei ole saatu sitä kaivattua lisäpotkua. Hieman ällöttävä laserväistelyähinä Zeta-Jonesin suorittamana kaikessa kliseisyydessään ei tosin oikein jaksa innostaa. Tietynlainen voitonmaksimointi -tunnelma on oikeastaan se tunne, joka pläjäyksestä katsojalle jää ja se ei tässä tapauksessa tunnu hyvältä.
