Aurinko paahtaa. Kaksi miestä liikkuu laiskasti autolleen. Jotain on unohtunut. Toinen lähtee takaisin tulosuuntaansa. On kuuma. Sellaisena päivänä tuskin mikään hetkauttaa. Myöhemmin samat miehet tulevat mukavan perheenisän ja pidetyn kaverin, Tom Stallin (Mortensen), kuppilalle. He aikovat panna pisteen hänen(kin) elämälleen.
A History of Violence on kerrottu kiehtovan verkkaisesti. Niin verkkaisesti, että sen verisimmät kohtaukset hämmentävät kuin kaikkein upeimmat 1600-luvun maalaukset. David Cronenberg, joka on ohjannut monia visvaa tihkuvia rainoja, tuntuu kerrankin saaneen kaikki elokuvansa osaset kokoon oikein.
Elokuvan visuaalisen ilmeen teeskentelemättömyys ja konstailemattomuus ansaitsee kehut. Päähän ammuttu mies todella näyttää kammottavalta, mutta samalla silmään sattuu näyn moniselitteinen kauneus. Kaikki se hirviömäisyys keskellä aidosti arkisen näköistä maailmaa… Vaikka A History of Violencen juoni ei täysin aukoton olekaan, rainan hypnoottisuus pitää katsojan otteessaan. Sitä paitsi leffan sisällöstä riittäisi aihetta useampaan tutkielmaan. Sankaruus, verenperintö, ympäristön vaikutus, seksin ja väkivallan rinnastaminen, parisuhteen kulmakivet, koulukiusaaminen, rikollisuuden ehkäisy… Wow. Tämä leffa puhuttelee.
Kerrankin Cronenbergillä on lisäksi käytössään näyttelijäkaarti, jonka osaamisen taso ei turhauta. Mortensen panee parastaan leppoisan pikkukaupungin sankarina. Häntäkin vakuuttavampi on silti arkisen ihana Maria Bello, joka kotiäiti Edienä saa välitettyä tuntemuksensa katsomoon asti ilman ylilyöntejä. Uskottava on myös turhan usein mitäänsanomattomia rooleja tehnyt William Hurt. Harva fiktiivinen rikollispomo tuntuu yhtä aikaa oikeasti sekä vaaralliselta ja motivoituneelta että inhimilliseltä ja inhottavalta.
A History of Violence. Vaikuttava kuvaus palasesta erään miehen elämää. Sisältää brutaalia väkivaltaa ja rajuja kuvia. Panee ehdottomasti miettimään. Melkein täydellinen leffa.
