Olen viime aikoina Jai Whiten leffoja katsastanut ikään kuin päivityksenä sille innolle, mikä minut pikkumiehenä valtasi kun katsoin leffoja joissa turpa tummuu ja luut rusahtelee. Täytyy sanoa että intohimo tällaisiin pätkiin on herännyt uudelleen henkiin. Ajatusmaailmani on kieroutunut siihen aatteeseen, että elokuvan tarkoitus on viihdyttää kestonsa ajan, oli käsis tai muut parempia tai huonompia. Jokaiselle mielentilalle löytyy oma viihdykkeensä. Jonain päivänä jos ei ajatus oikein kulje, voi esimerkiksi tämän leffan katsastaa hyvällä omallatunnolla.
Bone (Jai White) on ex-vanki, joka ennen sellikaverinsa Dannyn (Kevin Phillips) kuolemaa lupasi pitää huolta tämän pojasta ja vaimosta. Vaimo Angela (Michelle Belegrin) on nykyisin narkkari ja tietenkin pahan gangsterin ja katumatsien rahamiehen Jamesin(Eamonn Walker) morsein. Bone saapuu lähiöön jonka kaduilla öisin otetaan matsia ja lyödään vetoa voittajasta. Hän lyöttäytyy yhteen rääväsuisen ”manageri” Pinballin (Dante Basco) kanssa ja näin ollen hän on joka ottelun jälkeen lähempänä Jamesia ja Angelaa joka suorastaan odottaa pelastajaa.
Räpin soidessa musta nahka tummuu pari astetta vielä tummemmaksi, kun Jai White pistää porukkaa kasaan. Blood and Bone koreografioista vastaa lajinsa taituri J.J Perry jonka kädenjälki on tullut selväksi mm. Teräskehä 2 ja X-Men Origins: Wolverine elokuvista. Näyttely on kankeahkoa ja elotonta muutamaa otosta lukuun ottamatta. Lainauksia on monesta lajinsa elokuvasta. Juonihan on käytännössä sama kuin Van Dammen Lionheartissa. Draamaakin yritetään saada aikaiseksi, mutta ei sitä oikein tosissaan voi ottaa kaiken läpänheiton keskellä. Vahvimmin näyttelee kiistatta Eamonn Walker. Visuaalinen ilme menee MTV-sukupolven näköiseksi, mutta mistään räppi- musiikkivideosta ei silti ole kyse. Kaiken kaikkiaan viihdyttävää ajanvietettä.
