Huelvassa on hauta joka kuuluu majuri William Martinille. Hän kuoli lento-onnettomuudessa, ajautui rantaan ja Espanjan viranomaiset hautasivat hänet. Hänen mukanaan olleet asiakirjat ja esineet toimitettiin briteille, joskin saksalaiset saivat tilaisuuden tarkkailla niitä. Näissä asiakirjoissa mainittiin useita suurstrategisia liittoutuneiden suunnitelmia joihin saksalaiset vastasivat.
Toisen Maailmansodan aikana paitsi sodittiin myös kieroiltiin. Liittoutuneet aikovat iskeä Sisiliaan ja saksalaiset osaavat arvata sen. Heitä pitää hämätä ja komentaja Ewen Montagu (Clifton Webb) ja tämän apulainen, luutnantti George Acres (Robert Flemynd) keksivät suunnitelman joka on törkeä, ällöttävä, mieletön ja barbaarinen. Se on myös äärimmäisen yksinkertainen: kuolleen miehen annetaan päätyä saksalaisten käsiin ja tällä on mukanaan erityisiä asiakirjoja ja elävöittäviä artefakteja. Sanomattakin on selvä ajautunut ruumis herättää uteliaisuutta ja amiraali Canaris (Wolf Frees) ei luota intuitioon ja sen seurauksena irlantilainen Patrick O’Reilly (Stephen Boyd) penkoo asiaa Lontoossa. Ronald Neame ohjailee aitoon tapaukseen pohjautuvaa vakoilujännäriä missä on omituisia ongelmia jotka aiheutuvat yhtä omituisesta tilanteesta. Näiden ongelmien ratkomiseen tarvitaan isojen upseerien henkilökohtaista panosta ja Lucy Sherwoodin (Gloria Grahame) kauniita piirteitä myös käytetään avuksi. Nigel Balchinin käsikirjoitus käyttää Montagun itsensä muistelmaa lähtökohtana ja lisää kinematografisesti epäkiinnostavaan, mutta historiallisesti validiin täydelliseen onnistumiseen hieman vakoilujännärin dramatiikkaa ja leffa onkin selkeästi kaksi puoliskoa. Ensimmäinen puolisko on operaation itsensä toteutus kaikkine yksityiskohtineen ja toisella puoliskolla se on vakoilujännäriä.
Clifton Webb on äärimmäisen kuivakka brittitiedustelu-upseeri joka suhtautuu täydellisiin onnistumisiin hillitysti ja tämän hermot ovat stressaavissakin tilanteissa silkkaa jäätä. Robert Flemyng on kontrastisempi apuri joka ratkoo jalkatyön ongelmia ja Gloria Grahame on silmänruokaa jonka näyttelijänkyvyt pelastavat päivän. Stephen Boyd on niljakas vakooja joka on alleviivatun utelias, mutta tämä on myös rohkea ja toimelias kelmi jonka pitää päästä livahtamaan. Wolf Frees maalaa yhdellä kohtauksellaan amiraali Canariksen Johtajaan erittäin skeptisesti suhtautuvaksi ammattilaiseksi joka luottaa vain varmistettuihin tosiasioihin. Näyttelijöitä ei voi siis moittia näiden ollessa juuri genren vaatimia kuivakan kieroja ukkoja ja retkumaisia kelmejä.
Kokonaisuus on miellyttävän tiivis ja koherentti vakoilujännäri missä keksitään moninaisia jujuja omaava hämäys ja tämä pitää saada uskottavaksi tekemällä jotain odottamatonta: ei mitään ja luonnollisesti elokuva alleviivaa todellisuustaustansa Glyndwr Michaelin haudalla.
