Jäätävä polte on Renny Harlinin ensimmäinen pitkä elokuva. Tämä joutui Suomessa muutamaksi vuodeksi kiellettyjen elokuvien listalle, koska sen katsottiin olevan Neuvostoliitonvastainen. Vapauduttuaan tämä kulki pitkään leikatuna versiona ja vasta tänä vuonna se julkaistiin leikkaamattomana DVD:llä.
Tämän elokuvan juoni on äärimmäisen yksinkertainen. Kolme amerikkalaista kaverusta ovat matkalla Suomessa ja päättävät hetken mielenjohteesta käväistä Neuvostoliitossa. Pian he huomaavat, ettei se ollut järin hyvä idea. He joutuvat KGB:n vangeiksi ja heitä kidutetaan, koska heidän uskotaan olevan terroristeja.
Juoni on siis todella yksinkertainen ja jopa hieman lapsellinen. Tosin ei Rennyn elokuvilta voi ainakaan juonen kanssa paljon enempää odottaa. Jäätävä polte antaa aika hyvin osviittaa siitä, millaisia Rennyn myöhemmät elokuvat ovat. Tämän elokuvan juoni on melko yksinkertainen ja tässä ammutaan ja räjäytellään paljon, eikä tässä muutenkaan ole tippaakaan järkeä. Myös hahmot ovat tyypillisiä Rennyn elokuville. Tämänkin leffan sankari on tavallinen kaduntallaaja, jolle todella pahat tyypit aiheuttavat ongelmia.
Toimintaa tässä leffasta ei ainakaan puutu, vaikka se meneekin monessa kohtaa täysin yli. Paikkoja tuhotaan oikein urakalla ja aika moni miliisi saa luoteja nahkaansa. Väkivalta on myös kahdeksankymmenluvulle tyypilliseen tapaan melko brutaalia. Etenkin kuulusteluhuoneessa tapahtuva kidutus on ajoittain melko häijyä katseltavaa. Tosin kidutus oli varmasti Neuvostoliitossa oikeasti vieläkin ikävämmän näköistä. Vankilakin on aika ikävä mesta. Sinne ei ainakaan tee mieli joutua.
Hahmot ovat sitten Rennyn elokuvien tyypilliseen tapaan todella pahvisia. Kolme jenkkituristia ovat todella hölmöjä nuoria, jotka harkitsemattomuuttaan joutuvat vaikeuksiin venäläisten kanssa, ja vain omilla touhuillaan vaikeuttavat asemaansa. Tämä ikävä kyllä aiheuttaa sen, ettei heistä jaksa niin paljon välittää, kuin voisi välittää siinä tapauksessa, että he olisivat joutuneet vaikeuksiin ilman omaa syytään. Eikä heidän näyttelijöitäkään voi kovin hyviksi haukkua. Toinen paha kompastuskivi on Laura Heimon näyttelemä venäläinen Irina. Tämä tyttö ei osaa muuta tehdäkään kuin joko seisoa kauhusta jäykkänä tai kirkua. Pidemmän päälle tällainen hahmo on rasittavaa seurattavaa, eikä hänen heikko näyttelijäsuorituksensa ainakaan auta asiaa. Tosin Vesa Vierikko pelastaa hieman hullun vangin roolissaan edes jotain.
