Uuno on taas vauhdissa. Työtä pakoileva selittelyn “epävirallinen” maailmanmestari tekee juuri sitä, mitä häneltä voi odottaa, kunnes eräänä päivänä hän sattuu kuuntelemaan lottoarvonnan radiosta ja huomaa ihmeekseen numeroiden olevan samoja kuin hänen lapussaan.
Tämä kolmas Uuno tehtiin vajaassa vuodessa, mutta sen jälki ei näy. Tämä on ehkä ensimmäinen ikimuistoinen Uuno. Lottovoittaja kertoo muun muassa miten Uuno oikeasti tapasi Elisabethin ja millä keinoilla tämä hänet vietteli. Kutakuinkin se repii kaiken irti perisuomalaisimmasta haaveesta, lottovoitosta. Tuhlaavaa elämäntapaa elokuva tarkasteleekin jopa hieman kriittisellä asenteella, vaikka päätarkoituksena on vain viihdyttää ja naurattaa.
Kokonaisuutena Lottovoittaja UKK Turhapuro nousee selvästi keskiverto-Uunon yläpuolelle, vaikkei pääsekään 1980-luvun lopun/1990-luvun alun Uunojen tasolle. Tässä leffassa on kuitenkin niin paljon legendaarisia asioita, etten ihmettelisi, vaikka joku pitäisi tätä sarjan parhaana osana. Hyvä (Turhapuro-)elokuva joka tapauksessa, joka onnistuu jälleen päätarkoituksessaan, viihdyttämisessä.
nimimerkki: Sano mitä sanot