Aikoinaan Playstationille ilmestynyt Resident Evil on yksi parhaimmista peleistä mitä olen ikinä pelannut. Elokuvaversiota kyseisestä pelistä saatiin odotella muutaman vuoden ajan, ja sitten kun se viimein saatiin purkitettua, tulos oli ikävä kyllä jotain aivan muuta kuin olisi odottanut näkevänsä. Nyt ollaan venytty jo sarjan toiseen osaan, joka ei pistä yhtään sen paremmaksi kuin ensimmäinen elokuva, päinvastoin. Suunta on suoraan alaspäin ja Resident Evil: Apocalypse nimellä varustettu kauhuseikkailu tekee kaiken jopa huonommin kuin edeltäjänsä.
Leffan tarina pohjautuu aika pitkälti ykkösosan tapahtumiin. Hommaa jatketaan miltei suoraan siitä, mihin ykkönen loppui. Maanalainen ja moderni kompleksi on vanha juttu jo, ja tapahtumat on siirretty astetta hieman isompiin ympyröihin, nimittäin lähistöllä sijaitsevaan suurkaupunkiin. Tapahtumapaikkana toimiva Raccoon City on joutunut sekasorron valtaan vaarallisen viruksen päästyä nyt vaihteeksi ihmisten ilmoille, leffan selkeänä pääpahiksena esiteltävän Umbrella-yhtiön toilailujen seurauksena. Pizzanaamaiset zombiet vaeltelevat kaupungin kaduilla etsien seuraavia uhrejaan ja eloonjääneet yrittävät selvitä uhkaavista tilanteista kaikin mahdollisin keinoin. Täysi kaaos on päällä ja kaupunki on vikaan menneen evakuoinnin jälkeen eristetty jyhkeän suojamuurin avulla, päällimmäisenä tarkoituksena ilmeisesti estää viruksen leviäminen ja niin edespäin. Tällä välin ykkösosan hehkeä päähahmo Alice (Milla Jovovich) heräilee torkuiltaan pahamaineisen Umbrella-yhtiön laboratoriosta ja lähtee tarkastelemaan ympäristöä saaden samalla tietää kaupungissa vallitsevan tilanteen. Pienten tutkimusretkien myötä remmiin tarttuu muun muassa parisen kappaletta ihan aitoja pelisarjasta tuttuja hahmoja, Jill Valentinen (Sienna Guillory) ja Carlos Olivieran (Oded Fehr) muodossa. Selviytymistarina alkaa hahmottua ja tavoitteena porukalla olisi selvitä hengissä ulos mahdollisimman vähin vammoin kaupungista, mutta eipä se urakka tietenkään ongelmitta suju. Umbrella-yhtiön uusin luomus, rankasti aseistettu ja erittäin veikeä monsteri nimeltä Nemesis päästetään myös mellastamaan Raccoon Cityssä ja sitten mennään niin että kolisee.
Ohjaajanpenkiltä syrjäytetty Paul Anderson on tällä kertaa hoidellut käsikirjoittajan hommat ja tämän korvaajaksi on pestattu tuntematon suuruus nimeltä Alexander Witt. Itse asiassa leffan heikoin lenkki on nimenomaan edellä mainittu kaksikko. Andersonin Paulin väsäämä käsikirjoitus on varmasti huonoimpia mitä tiedän, eikä Witt saa tyhjästä käsiksestä irti surkealla ohjauksellaan mitään. Varsinaista juonta leffassa ei ole ja koko homma tuntuukin vain koostuvan nipusta kohtauksia, jotka on nivottu jotenkuten yhteen tarkoituksena saada jonkinlainen kauhun elementtejä sisältävä toimintaseikkailu aikaiseksi. Käsis siis on todella onneton, dialogi on kökköä, henkilöhahmoista nyt on ihan turha sitten edes puhuakaan. Näyttelijäsuoritukset eivät hirveästi onnistu asiaa auttamaan, Jovovich joukon nimekkäimpänä on hänkin vain huvittavia one-linereita heittelevä pehmoinen sankaritar.
Ohjaaja Witt lienee tehnyt aiemmin uraa lähinnä musiikkivideoiden parissa, koska kuvallista kikkailua ja nopeita leikkauksia tarjoillaan enemmän kuin tarpeeksi toimintakohtausten muuttuessa hetkessä pelkiksi sekaviksi pyristelyiksi, joista ei ota mitään selkoa. Kaikki mahdolliset kliseet kolutaan muutenkin lävitse leffan aikana ja paperisten päähenkilöiden vähän liiankin coolit edesottamukset ammuskelukohtauksissa ovat täyttä komediaa ja harvinaisen naurettavaa katsottavaa. Alkuperäisistä peleistä tutun tunnelman voi unohtaa, vaikka tekijäporukka synkillä ja pimeillä kaupunkimaisemilla, monipuolisella valikoimalla rujoja olentoja ja muutamilla äänekkäillä pelottelukohtauksilla pyrkiikin jotain aikaansaamaan. Pelisarjan ideaa, tunnelmaa ja hahmoja ei olla onnistuttu hyödyntämään yhtään ja tämänlainen kokonaisuus ei toimi millään tasolla. Kauhuelokuvaksi tästä ei ole, toimintapuoli jää köyhäksi aiheesta huolimatta, eikä tätä oikein pelkällä huumorillakaan ottaen jaksa katsella. Tuskin leffasta kukaan mitään elokuvallista elämystä tai yhteiskuntakriittistä sanomaa sisältävää tarinaa odottaakaan, mutta edes puhtaan aivottomana kertakäyttöviihteenä homma ei tahdo luistaa, ei sitten niin millään.
Resident Evil: Apocalypse on hyvä esimerkki elokuvasta, joka menee metsään ihan jokaisen osa-alueen kohdalla. Vähintä mitä voi toivoa, on että tämä jää elokuvasarjan viimeiseksi jatko-osaksi, eikä ketään kiusata enää uusilla Resident Evil –nimikkeen alla kulkevilla tekeleillä. Pelisarjan fanit tästä voivat mahdollisesti saada jotain irti, mutta itsekin tuohon ryhmään kuuluvana lähinnä harmittelin näin surkeaa leffasovitusta, toteutukseen jäi nimittäin todella paljon parantamisen varaa. Zombie-kauhunkin ystäville on tarjolla parempiakin vaihtoehtoja, jopa tämän vuosituhannen puolelta.
nimimerkki: Lutkus