On a similar note I must confess to you, I’m giving very serious thought… to eating your wife.
Epäonnistunen ratsian jälkeen FBI-agentti Clarice Starling (nyt Julianne Moore) joutuu esimiehensä hampaisiin ja median riepottelemaksi. Samaan aikaan Hannibal Lecterin ainoa henkiin jäänyt uhri, Mason Verger (Gary Oldman) ilmoittaa, että hänellä on uutta tietoa yhä karkuteillä olevasta Lecteristä. Eikä hän suostu kertomaan sitä muille kuin Starlingille, jolle tarjoutuu tilaisuus puhdistaa maineensa…
Tällä hetkellä Lecter piileskelee Firenzessä puhumassa Firenzen synkästä historiasta ja taiteesta tohtori Fellinä. Firenze on täydellinen valinta! Firenzen julmaa historiaa on kuvattu hienosti. Kaupungin kauneus tuo hehkettä elokuvaan kuin elokuvaan. Lecterhän on taiteen ja tieteen ystävä, joita kumpaakin löytyy Firenzestä riittämiin. Ja mitä on Italia ilman traagista italialaista oopperaa paikallisessa kirkossa?
Elokuva keskittyykin enemmän Lecterin älykkyyteen kuin pahuuteen. Kunnes loppukohtaus palauttaa katsoja takaisin maan pinnalle… Elokuvassa sadistuksia on ihan riittämiin mm. oman ihon vuoleminen pois ja syöttäminen koirille (HUI!). Villisiat eivät ole tässä elokuvassa ruokaa, vaan äänihäirittyjä tappajia! – Mikä toimii…
Anthony Hopkins on jälleen kerran loistava Lecterinä! Mutta tälä kertaa hänellä on uusi kumppani Clarice Starlingin roolissa, Julianne Moore. Monet ovat haukkuneet häntä, mutta minä en. Ei hän toki ole parempi kuin Jodie Foster, mutta lähellä on…! Clarice ei ole enää opiskelija, vaan voimakastahtoinen ja rautainen nainen, jonka oma taipumattomuus vie uran alaspäin. Julianne Moore vetää kiitettävän roolin, kun taas Foster veti erinomaisen. Elokuvan muutkin näyttelijät näyttelevät hyvin. Gary Oldman naamansa hävittäneenä miljonäärinä ja Ray Liotta italialaisena poliisina, nyt tunnetuimpia mainitakseni.
Uhrilampaissa musiikin sävelsi Howard Shore, jonka paikan on nyt saanut Hans Zimmer. Hänkin on säveltänyt hyvää musiikkia, joka sopii tunnelmaan.
Ridley Scott ohjaa vahvasti, mutta ei yhtä varmasti kuin Jonathan Demme Uhrilampaissa. Elokuva ei ole yhtä ahdistava ja pelottava kuin Uhrilampaat, mutta raaempi se on. Ei tosin niin raaka kuin odotin, ja hyvä niin. Elokuva on hyvä jatko-osa Uhrilampaille, mutta ei ihan yhtä hyvä kuin se.
Is this Clarice? Why, hello Clarice.
nimimerkki: Mara
