Ridley Scott on yllättävänkin erilaisen elokuvan kimpussa.

14.8.2004 10:23

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Alkuperäinen nimi:Matchstick Men
Valmistusvuosi:2003
Pituus:116 min

Roy on pakkomielteistä ja neurooseista kärsiva pikku nilkki joka harrastaa kaverinsa Frankin kanssa ammattimaista huijausta. Kaverukset siis todellakin elättävät itsensä huijaamalla ihmisiä mitä ihmeellisimmin keinoin ja pääosin hommat hoidetaan omasta toimistosta. Neuroottiset oireet häiritsevät Royn arkirutiineja, joten psykiatrin luonakin täytyy välillä käydä istahtelemassa. Psykiatrin ansiosta elämän pikku palaset alkavat loksahtaa paikoilleen. Tämän ansiosta sim. hmissuhteet, kuten oman tyttären kanssa uudelleen tutustuminen alkavat olla mahdollisia…

Sanottakoon heti alkajaisiksi että mistään kepeästä veijaritarinsata ei suoranaisesti ole kyse, Tarinaa kehitellään vakavinkin draamallisin ottein joka oikeastaa tuntuu katsojalle hieman hämmentävältä. Tyyli on ikäänkuin hakusessa ja samalla koko leffan kanssa on vaikeuksia kuinka siihen tulisi suhtautua – tämä kaikki voi olla itsetarkoituksellistakin. Royn ajoittain koominen olemus on loppujen lopuksi kuitenkin enemmän säälittävä neuroottinen surkimus.

Nicolas Cage ja Sam Rockwell veijarikumppaneina sinänsä ovat mainioita. Kumpaakin hiukan vaivaa sellainen maneerinen asennoituminen pikkuhuijareiden rooleihinsa mutta onneksi ylinäyttelemiseltä vältytään. Jos Cagen näyttelemisestä pitää niin silloin tässä on oiva leffa. Itselläni on heppuun hieman ristiriitainen asenne, välillä toimii, valillä taas ei. Alison Lohman Royn tyttärenä on loistava. Nuoria, luonnollisia lahjakkuuksia on aina ilo seurata. Tyttö veti hienon roolin myös elokuvassa Valkoinen Oleanteri. Tästä mimmistä voi kehittyä vielä vaikka minkälainen stara.

Ridley Scott on yllättävänkin erilaisen elokuvan kimpussa. Oikeastaan on vaikea määritellä mistä tässä pläjäyksessä on kysymys. Loppujen lopuksi elokuva ei kuitenkaan oikein jaksa kantaa ihan koko pituuttaan vaan ontuu välillä turhankin pitkäpiimäisessä tarinankerronnassa. Ehkä vielä realistisempi, vakavampi ja rankempi ote olisi tehnyt leffasta hieman onnistuneemman -mene ja tiedä. Kuitenkin kyseessä on ehdottomasti katsomisen arvoinen juttu jota ei kannata ohittaa.

Arvosteltu: 14.08.2004

Lisää luettavaa