Brittielokuvat ovat yleensä piristäneet amerikkalaisen tulvan keskellä. Päätin kokeilla onneani.
Toinen maailmansota on päällänsä ja ikääntyvä miljonääri ja aatelinen herra Broughton(Ackland) lähtee Keniaan maitaan tarkastamaan nuoren leidinsä(Scacchi) kanssa. Siellä pariskunta pääsee nopeasti piireihin, jossa on vielä vanhoja tuttujakin. Sitten yksi vanhoista ystävistä, pieni suuri gigolo(Dance), menee ja rakastaa leidiä hieman. Kuten kuvitella saattaa, tästä seuraa pienimuotoisia konflikteja, ja lopulta tartutaan ihan pyssyihinkin.
Elokuva kuvaa suht. onnistuneesti rikkaiden pinnallista pöyhistelyä ja porsastelua seurapiireissä, mutta ohjaajan ote vaikuttaa hieman hätäiseltä eikä mitään saateta loppuun. Muutenkin jatkuva ylellisyydessä rypeminen ja irstas vihjailu ja juoruilu alkaa pidemmän päälle tylsistyttämään.
Pintapuolisen kosketuksen voisi antaa anteeksi, jos leffan pääideaan, siihen lav stooriin, olisi jotenkin saatu taottua uutta puhtia ja salonkikelpoisuutta. Mutta lopulta se osoittautuukin pelkäksi kolmiodraamaksi afrikkalaisittain, eikä leffa pysty tarjoamaan mitään uutta auringon alle, ainoastaan jonkin verran Greta Scacchin ruskettunutta paljasta pintaa.
nimimerkki: Sappy
