Road movieta parhaimmillaan. Kaiken koheltamisen keskellä leffasta löytyy myös sanomaa.

14.5.2004 18:32

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat: ,
Alkuperäinen nimi:Knockin' On Heaven's Door
Valmistusvuosi:1997
Pituus:85 min

Martinilla on aivokasvain. Parin päivän päästä hän saattaa jo kuolla. Rudilla on pitkälle kehittynyt luusyöpä. Eipä hänelläkään mene kovin paljon paremmin. Nuo kaverit joutuvat samaan huoneeseen sairaalassa ja päättävät karata sieltä. Rudi ei ole koskaan nähnyt merta ja sinne olisi tarkoitus päästä sillä Taivaassa ei puhutakaan muusta kuin merestä ja siitä kuinka kaunista on katsella auringonlaskua meren rannalla. Siitä alkaa kahden aika erilaisen ihmisen retki, joka pitää sisällään montaa käännettä ja jänniä hetkiä. Heidän perässään ovat höhlät rikolliset sekä suuret joukot poliiseja.

Saksalainen toimintakomedia ei kuulosta kovinkaan hyvältä, mutta Knockin’ On Heaven’s Door on silti hyvä. Lisäksi on saatu mukaan sanomaa ja joissain kohdissa elokuva on jopa koskettava. Suomalainen teinileffa Menolippu Mombasaan on selvästi ottanut ideansa tästä loistavasta sakasalaisesta pläjäyksestä. Tämän takakansi sanoo että tosikoiden kannattaa pysyä tästä erosta. Se ei mielestäni pidä paikkaansa koska tässä on varsin laadukas elokuva.

Yleensä genrejen liiallisesta sekoittamisesta ei seuraa mitään kovin hyvää, mutta tässä siinä ollaan onnistuttu. Vauhdikas toimintakomedia ja draama yhdistyvät todella näppärästi. Suosittelen tätä oikeastaan jokaiselle, joka ei säikähdy pienestä räiskinnästä ja välillä aika ronskistakin huumorista.

Näyttelijät ovat meille suomalaisille varsin tuntemattomia. Til Schweiger ja Jan Josef Liefers ovat loistavia parivaljakkona. Höhlät rikolliset Thierry Van Werveke ja Moritz Bleibtreu onnistuvat olemaan hauskoja. Pienessä roolissa piipahtaa jopa Rutger Hauer. Ohjaus on vauhdikasta, eikä mielenkiinto pääse lopahtamaan.

Kaiken koheltamisen keskellä leffasta löytyy myös sanomaa. Tarinahan kertoo elämästä, kuolemasta, ystävyydestä ja hurjasta matkasta. Elokuva herätti tällaisen kysymyksen minun pääni sisällä: mitä haittaa on leikkiä hengellään, jos kumminkin kuolee pian? Tarinan tärkein opetus varmasti on, että elämästä täytyy ottaa kaikki irti.

Road movieta parhaimmillaan olisi nyt luvassa. Kannattaa ehdottomasti tarkastaa jos on vain mahdollisuus. Älkää antako saksalaisuuden pelottaa sillä kyseessä on hyvä leffa, josta ei paljon pahaa sanottavaa löydy.

Arvosteltu: 14.05.2004

Lisää luettavaa