George A. Romero teki Night of the Living Dead ja Dawn of the Deadin välissä muutaman elokuvaprojektin, joista ehkä arvostetuin on Martin, tarina pojasta tai tarina vampyyrista.
Martin on nuorimies, joka on vampyyri tai ainakin luulee olevansa vampyyri. Kummastusta herättää terävien kulmahampaiden puuttuminen, sekä erikoinen tapa imeä verta uhreistaan. Siinä missä vampyyri upottaa hampaansa ihmisen kaulaan, nukuttaa Martin uhrinsa ja tämän jälkeen viiltää valtimon auki jollain terävällä esineellä. Vasta kaiken tämän jälkeen hän on valmis imemään uhrin kuiviin. Eikö olekin kummallista. Kummallisuudet eivät tähän lopu, sillä Martinin serkku on täysin varma, että Martin on Nosferatu. Serkun asettamat valkosipulit eivät vaikuta millään tavalla Martiniin, joten onko serkku väärässä vai onko Martin vain nykyaikainen Vampyyri.
Elokuvana Martin jäi selvästi Romeron Zombie-trilogian varjoon, joka on sinänsä sääli, sillä Martin on ihan kelpo elokuva. Pienistä tuotantoarvoistaan huolimatta Martin onnistuu olemaan hyvinkin tyylikäs ja tiivis elokuva. Tiivistunnelma syyntyy Martinin öisistä seikkailuista. Tiukat paikat hyvin kuvaava Romero onnistuu luomaan muutaman todella intensiivisen ja ahdistavan kohtauksen.
Martinia voi suositella kaikille, jotka eivät tahdo saada tarpeekseen vampyyreista. Mitään goottien juhlaa se ei missään nimessä ole. Elokuva liikkuu hyvinkin paljon nykyajassa, vaikka väliin onkin heitetty muutamia mustavalkoisia takaumia. Auki jäävän lopun ansiosta elokuvan jaksaa katsoa monta kertaa uudestaan, jotta voi miettiä tarkemmin mistä leffassa nyt sitten oikeastaan olikaan kyse.
nimimerkki: Tumppimies
