Rookien kilpamatkaan ilmestyy mutkia, ja niissä liirroissa piileekin leffan lämmittävä inhimillisyys. Hyvän mielen leffa.

18.7.2008 22:16

Se ei ole mikään saavutus, että autonpahanen saa autoharrastajan hymyilemään ja näyttää itsekin virnistelevän leveästi. Saavutukseen ylletään vasta siinä, kun mitään autoista ymmärtämätön taukki huomaa hymyilevänsä katsellessaan virnistelevän auton tarinaa. Näin käy Pixarin ja Disneyn leffassa Cars aka Autot.

Tekniikan kehitys on tätä nykyä(kin) sitä luokkaa, että kiirettä tekee pysyä mukana. Negatiivisina puolina tässä vauhdikkuudessa on se, että moni produktio korvaa aidon sisältönsä automaattisesti visuaalisella ilottelulla. Autot esittää taasen sen, mitä nykytekniikka ja osaavat tekijät yhdessä voivat tehdä. Lapsenmielistä automaailman opetustarinaa seuratessa ei välillä tiedä katsooko piirroselokuvaa vai häikäisevän kaunista maisemakuvaa. Kuvat kiitävät ja niin kiitää muuten aikakin.

Vaikka kyseessä on perinteinen Disney-tarina kauniilla opetuksella, niin lähtökohta ja päähenkilö Salaman kypsymättömyys ja turhamaisuus hämmästyttää. Kyseessä ei ole siis se normaalein kilpa-autoilun ympärille maalattu taistelu, jossa päähenkilö on täysin virheetön ja vastustaja pahan ruumiillistuma. Heti alussa Salama itsekeskeisyydellään hukkaa varman Cup-voiton uusintakilpailuksi kahden pahimman haastajansa kanssa. Kisamaailman lempeä ironisointi muuttuu nopeaksi matkaksi kohti länsirannikkoa ja matkaan ilmestyvät mutkat tuovat monta liirtoa eteen. Toisaalta niissä liirroissa piilee leffan lämmittävä inhimillisyys. Maaseudulta löytyvä leppoisa ilmapiiri on toinen leffan päävoima. Kolmanneksi lisätään käsikirjoittajien monipuolinen viittausleikittely, josta löytää vielä useammallakin katselukerralla uutta.

Suomidubattu Cars on oikeasti hauska (lapsikatsojien painostuksen alla alkup. kieliraita jäi kuulematta, joten arvostelu perustuu suomiversioon) ja ääninäyttelijät onnistuvat. Kari Hietalahden pikkuosa tunteettomana managerina on yksi riemukkaimmista, samoin Matti ”Aikamme legenda” Kyllösen selostajajäppinen, joskin on pelottavaa huomata, kuinka vähän eroa on tosityötään jauhavalla Masalla ja piirroskomedian hahmolla. Kaasua (tutun flegmaattisesti) polkee myös maailmanmestarimme Mika Häkkinen, joka jatkaa muiden maiden formulamiesten Cars-vierailua (vrt. Espanjassa Alonso, Italiassa Fischella jne.).

Eli siis kun sä meet vaikka filmivuokraamoon, ni et sä voi ainakaan täysin tunteettomasti Autoja sivuuttaa, varsinkaan jos ehit perheen pienimmille menevää rainaa. Päinvastoin, sä vaikka vuokraat Autot (ei autovuokraamosta kummiskaan), vedät talla pohjassa koko viihdyttävän animaatiomatkan ja sä nautit. Ja lopuks sä tsekkaat näkyykö Porttilan Jaria ikkunan takana, se on kyllä sinnikäs sissi. Ja Autot varmasti hyvän mielen leffa.

Arvosteltu: 18.07.2008

Lisää luettavaa