Sledge Hammer eli Moukarimies on Alan Spencerin luoma ja vuosina 1986-1988 Yhdysvaltain televisiossa pyörinyt sarja. Sarjaa on tehty vain kaksi tuotantokautta ja sitä on esitetty myös Suomessa. TV-sarja on ainakin Suomessa noussut kulttimaineeseen vaikka sitä esitettiinkin ainostaan kahden tuotantokauden verran. Itsekin muistan alkaneeni tykkäämän kyseisestä sarjasta vasta hiukan vanhempana, sillä penskana jutut menivät vähän ohi.
Sledge Hammer on David Raschen (Sentinel) esittämä ja ainakin omasta mielestäni ehkä koko maailman kovin poliisi. Moukarimiehen huumori on satiirista tilannekomiikkaa, joka myös parodioi aika paljon Clint Eastwoodin legendaarista Dirty Harrya. Huumori perustuu pitkälti päähenkilön itsensä aiheuttamiin koomisiin tilanteisiin sekä aivottomiin ja usein myös erittäin sovinistisiin huomautuksiin. Sledge Hammer on sadistinen, väkivaltainen, itsekeskeinen, rasistinen, sovinistinen ja ehkä jopa hieman tyhmä poliisi. Sledge on suoran toiminnan mies, joka ei kaihda koviakaan keinoja kriminaalien eli scumbagien ja weaseleiden kiinnisaamiseksi. Hammerin parempi ja pehmeämpi puoli on hänen työparinsa Dori Doreau, joka on älykäs, kaunis, kiltti ja pätevä työssään eli Slegen täydellinen vastakohta. Dori myös elättelee salaa romanttisia toiveita Hammeria kohtaan, koska uskoo, että kovan pinnan alta löytyy lempeä ja rakastava ihminen. Sledge tosin itse ei sovinistisen ja narsistisen ulkokuorensa alta huomaa Dorin piileviä tunteita. Hammerin pomo, poliisipäällikkö Trunk tietysti vihaa Hammeria tämän väkivaltaisen ja arvaamattoman käytöksen vuoksi ja joutuu popsimaan ties kuinka paljon erilaisia verenpainelääkkeitä tämän takia. Ainoa asia tai esine johon Sledge Hammer luottaa on hänen oma aseensa, 44. Magnum-revolveri. Hän jopa puhuu aseelleen, käy sen kanssa suihkussa ja nukkuu sen kanssa.
Sledge Hammer on sarja, joka jakaa mielipiteet aika voimakkaasti kahtia – niinkuin hyvän TV-sarjan tuleekin. Itselleni Moukarimiehen huumori ainakin “kolisee” ja lujaa. Parhaimmillaan tämä sarja on muutaman kaverin kanssa katsottuna ja samalla hieman kaljaa siemaillen, mutta tietenkin myös yksin katsottuna mitä mainiointa viihdettä.
Danny Elfman on säveltänyt sarjan tunnuskappaleen, joka jää erittäin hyvin soimaan loppupäiväksi päähän kun sen on kerran kuullut.
Vielä en ainakaan Suomen kamaralla ole törmännyt Moukarimiehestä tehtyyn DVD-versioon, mutta varmasti Jenkeistä pystyy kyseisen boksin tilaamaan. Ainoa vaan, että saattaa joutua näkemään pikkuisen vaivaa jos sieltä asti meinaa tilata, mutta kyllä se varmasti olisi sen arvoista. Joka tapauksessa parhaita 80-luvulla esitettyja komediasarjoja.
nimimerkki: Pekka S. Rockwood
