Brokeback Mountain nauratti, viihdytti – ja ennenkaikkea itketti. Helposti rakkausleffoissa kyynelehtivä henkilö joutuisi, varsinkin toisen katselukerran yhteydessä tietäessään mitä tulee tapahtumaan, pyyhkimään silmäkulmiaan alkuteksteistä ihan lopputeksteihin saakka. Elokuva sai tuntemaan valtavaa inhoa ja vastenmielisyyttä ihmiskunnan ennakkoluuloja ja suvaitsemattomuutta kohtaan. Jostain syystä toivoin herkeämättä elokuvalle onnellista loppua.
Brokeback Mountain esittelee yhden vuosisadan kauneimmista rakkaustarinoista; aitoa rakkautta hakevan, ja toisen miehen luo alituisesti kaipaavan sydämen, ja ihmiskunnan hyväksyntää hakevan järjen vaikeasta taistelusta. Heath Ledgerin upeasti tulkitsema Ellis Del Mar on vähäsanainen ja sulkeutunut mies, joka turvautuu puhumisen sijaan mieluummin väkivaltaan. Viettäessään taatusti elämänsä onnellisimpia hetkiä Jack Twistin kanssa Brokebackin vuoristossa, miesten välille kehittyy vahva rakkausside, täysin tahdosta riippumatta. Kuten elokuvan tunnuslause kuuluu, rakkaus on luonnonvoima. Juonellisesti parasta on hahmojen läheisyydenkaipuu, jota miehet eivät koskaan ihmisten ennakkoluulojen varjossa voineet saavuttaa.
Elokuva esittelee teemaansa upealla tavalla, nostamatta homoseksuaalisuutta esille mitenkään erityisesti. Miesten suhdetta ei esitellä sukupuolen perusteella, vaan hitaasti kehittyvän rakkauden. Katsojalle ei missään vaiheessa kailoteta: “Nämä miehet ovat homoseksuaaleja, huomaatteko, huomaatteko?”. Elokuva ei yritä todistaa mitään tai muuttaa kenenkään ajattelutapaa. Hienointa on, että se tekee sen silti.
Lukuunottamatta Heath Ledgeriä, josta en millään ilveellä keksi mitään pahaa sanottavaa, ja Jake Gyllenhaalia, muu näyttelijäkaarti on melko tasaista. Kukaan ei pomppaa silmille erityisenä tähtenä, eikä kukaan saa siirtämään popparikulhoa naaman eteen silkasta myötähäpeästä.
Elokuvan uskomattomat vuoristomaisemat ja mieltä rauhoittavat musiikit tuovat jonkinlaista selittämätöntä harmoniaa miesten välisen, ei aina niin harmonisen, rakkaustarinan rinnalle. Brokeback Mountainissa ei ole mitään liikaa, eikä mitään liian vähän.
Brokeback Mountain todistaa, että elokuva pystyy parhaimmillaan riipaisemaan sydäntä, ja viemään palan mukanaan.
