Tauno Kaukosen romaaniin perustuen Mika Kaurismäen ohjaama elokuva Klaani: tarina Sammakoitten suvusta kertoo tarinan lain toisella puolen elävästä Sammakoiden suvusta perheen nuorimman, Aleksanterin (Markku Halme) näkökulmasta. Aleksanteri haluaisi pysyä erossa rötöstelystä, mutta hänelle on hankalaa sopeutua yhteiskunnan sääntöihin.
Sammakon sukuun mahtuu melko kirjavaa väkeä. On juoppo isä Samuli, (Juhani Niemelä) joka ryyppää päivät pitkät suunnitellen ryöstöjä kavereittensa kanssa, setä Benjamin (Antti Litja), juoppo tämäkin ja juuri vankilasta karannut setä Leevi (Kari Väänänen). Mainittakoon myös perhe Andersson, jonka isä Pike ja Leevin kanssa vankilasta karannut poika Roope toimivat myös ryöstöpuuhissa, paitsi tytär Mirja, joka on Aleksanterin rakkaus.
Elokuvan päähenkilö Aleksanteri, joka on melko yksiulotteinen kaveri. Kun tämä käy vierailemassa muitten personaallisten Sammakon suvun jäsenten luona, on ihme että miksi juuri tätä Sammakkoa seurataan. Tyypistä ei kerrota mitään oleellista joka saisi edes sympatiaa puoleensa ja jää ärsyttämään tyhjänpäiväisyydellään. Tosin tämän johtuu varmaan siitä, että Klaani perustuu romaaniin, jossa varmaan kuvataan Aleksanterin päässä tapahtuvia asioita. Markku Halmeen näyttely ei kyllä ole muutenkaan erityisen kehun arvoinen, ainakaan verrattuna sivunäyttelijöihin, joiden suoritukset jäävät hyvin mieleen persoonallisuudellaan, esimerkiksi poliisipäällikkö (Lasse Pöysti) ja Aleksanterin setä Leevi, joka olikin elokuvan mielenkiintoisin hahmo, vaikka tätä ei näkynytkään monessa kohtauksessa
Klaanissa yritetään jotenkin perustella, miksi varastaminen ja muu rötöstely olisi okei. Siinä myös selitetään miksi varkaus ei ole oikein, joten elokuvan sanoma jää vähän kysymysmerkiksi. Mielenkiintoinen tekele näin suomalaisena elokuvana, mutta ei oikeastaan jää mieleen tylsän kerronnan takia.
