Seitsemän tuotantokautta saatiin nähdä leppoisia ninjakilpikonnia, jotka jaksosta toiseen hymyissä suin päihittivät Silppurin ja Krangin. Sarjan tultaessa kahdeksannelle kaudelle suunta muuttui, kiitos Batmanin.
Kausi on kestoltaan melko lyhyt. David Wisen käsikirjoittamat kahdeksan jaksoa kertovat Turtlesien taistelusta sekalaisia roistoja vastaan ja kuinka Burne käännyttää New Yorkin asukkaat heitä vastaan. Kauden alussa ja lopussa sentään Turtlesin taistelevat Silppuria ja Krangia vastaan. Muutoin he ottavat mittaa milloin kenenkin kanssa. Kausi onkin pitkälti irrallinen, eikä varsinaisesti yksikään jakso jatka tarinaa, vaikka ainut löyhä kytkös on tosiaan uutiskanavan julistaessa Turtlesien olevan kaupungille uhka, jonka myötä viranomaiset ovat heidän perässä.
Sarjaan saatiin kaivattua muutosta niinkin pitkän ajan jälkeen. Turtles buumi alkoi hiipua jo hiljalleen, kun viimeinen teatterielokuva saatiin jo edellisvuonna julki. Samalla hiljattain Batman-animaatiosarja asetti toiminnallisten piirrossarjojen riman uudelle tasolle. Näistä syistä sarja oli kestoltaan melko lyhyt, vain kahdeksan jaksoa, kuten kävi aikaisemmin ilmi ja sisällöltään erilainen edellisiin kausiin nähden. Sarja sai huomattavasti synkemmän ilmeen. New York ei ollut enää se pirteän näköinen kaupunki, jossa vilisi jos monenlaisia hassuja ja vähemmän hassuja roistoja. Nyt se oli tummempi, synkän punaisella taivaalla varustettuna. Myös sankarimme saivat uudenlaisen ja tosikkomaisemman ilmeen. Vaikutteita otettiin hieman myös elokuvista hahmojen ulkonäössä. Itse jaksotkin olivat paikka paikoin “väkivaltaisempia” sarjan aikasempiin tuotantokausiin nähden. Toimintaa riitti, eikä kaupungin tuhoamiseltakaan vältytty. Räjähtihän tässä eräs tärkeä rakennuskin maantasalle.
Hahmogalleria jatkoi värikästä rataa. Erityisesti roistoja oli monen moista lyhyen kauden sisällä. Näistä eniten ruutuaikaa sai H.A.V.O.C., joka kyllä ideansa puolesta oli hyvä lisä sarjalle, mutta itse hahmo ei karismallaan pitkälle kantanut. Sitä vastoin vain yhen jakson verran riehunut Rottakuningas toi sarjalle sitä ominaista uutta synkempää puolta. Sitä vastoin melkeinpä sarjan legendoiksi nousseet Bebop ja Rocksteady jatkoivat samoja koheltelemisiaan, mutta heidänkin elinkausi tällä tuotantokaudella jäi hyvin pieneksi.
Vaikka kausi oli kestoltaan aika lyhyt, oli se silti hyvin toimintatäytteinen, mikä varmasti ilahduttaa pieniä katsojia. Vaikka sarjalle jäi hupsu maine alkukausien ansiosta, voi se tällä kaudella todistaa olevansa myös muuntautumiskykyinen. Eikä sen myötä katsojien tai fanien tarvitse edes kuvitella, millainen tämä sarja olisi tosikkomaisemmalla ilmeellä.
