Kreivi Dracula (Louis Jourdan) aikoo siirtyä Iso-Britanniaan. Tahattomana apuna on Jonathan Harker (Bosco Hogan) ja perille päästyään laittaa kreivi tuulemaan. Lucy Westenra (Susan Penhaligon) liittyy verenimijöiden klubiin, mutta kreivin vastapainona on paitsi Harker, myös Abraham Van Helsing (Frank Finlay), tohtori John Seward (Mark Burns) ja Quincy Holmwood (Richard Barnes), joten takaa-ajo alkaa.
Dracula on maailman sovitetuimpia romaaneja. Niiden taso vaihtelee laidasta laitaan ja aina (Allekirjoittaneen mielestä) jokin osa-alue jää puuttumaan sovituksesta. BBC:lle tehty sovitus pyrkii olemaan kaikista uskollisin alkuteoksen kauhuromanttiselle tunnelmalle. Pieniä vapauksia on luonnollisesti otettu, mutta ne ovat täysin ymmärrettävissä. Valitettavasti tämäkin sovitus jää vajaaksi päämäärästään, sillä mukana ei ole upeaa goottilaista miljöötä jonka Coppola toi eikä Louis Jourdan omaa samaa kiistatonta karismaa kuin Sir Christopher Lee eikä Bela Lugosin tarjoamaa nostalgia-arvoa ole myöskään mukana. Samoin puuttuu Max Schreckin epäinhimillinen rumuus ja Klaus Kinskin räähkyys. Philip Savile ohjaa Hammer-tyylin ylenpalttisuudessa pysytellen, joten tyylipisteet ovat kohdillaan, vaikka kerrontaa muuten latistaa tasapaksuus, mikä on todella harmillista. Tarina on nimittäin täynnä upeita kohtauksia.
Bosco Hogan on ensimmäinen Draculaa vastustavista voimista ja hänen tasapaksu suorituksensa antaa hyvän esimaun odotettavasta. Yksikään päärooleista ei erityisemmin pääse loistamaan, mutta ärsytyskynnystä ei myöskään törkitä liikaa. Jopa sekapäisen Renfieldin roolia tekevä Jack Shepherd jää tasaiseksi.
Louis Jourdanin ranskalaisilla ja aivan liian matalalla olevilla harteilla lepää elokuvan kannattelu ja vaikka hänellä on kova haaste edessään ja ongelmana lattea ohjaus ei hän jää heikoksi. Raivokkuuden sijasta Jourdanin tulkitsema Dracula kylmän järkähtämättä sanoo asiansa ja liikkuu suorastaan pilkallisella rauhallisuudella. Hän huokuu ylimielisyyttä, jolla valitettavasti on paljon perustaa.
Lopputulos jää kunnianhimoisesta tavoitteestaan vajaaksi, mikä on sääli, sillä tarinassa on upeita kohtauksia. Miljöö on vakuuttava ja pääroolikin toimivasti toteutettu, mutta se jokin maaginen tekijä puuttuu.
