Spinal Tap on Rob Reinerin eli Perhe on Pahin-sarjan Läskipään esikoisteos ja samalla yksi parhaista komedioista ja musiikkikuvauksista koskaan.
Spinal Tap on brittiläinen “heavy”-bändi, joka ei ole tehnyt paljon mitään mainitsemisen arvoista sitten 60-luvun(paitsi vaihtanut rumpalia 33 kertaa mystisten kuolemantapausten kuten toisen oksennukseen tukehtumisen ja vihreänä savuna ilmaan haihtumisen takia). Nyt tuo legendaarinen jättiläinen on kuitenkin lähtemässä USA:ahan comeback-kiertueelle vahvuutenaan narsistiset kitarataiteilijat(Christopher Guest, Michael McKean), harhaileva hörhöbasisti(Harry Shearer), kaikkitietävä besserwisser manageri(Tony Hendra) sekä toisen kitaristin tyttöystävä(June Chadwick). Niin ja tietysti kääpiöt. Niin ja vielä toimittaja Marty Dibergi(Rob Reiner), joka aikoo tehdä sälleistä ja keikkakiertuestaan Rockumentin This is Spinal Tap!! Showtime!!!
Spinal Tap on nerokkaasti aidon dokumentin mukaan tehty parodia heavyrock-bändin rankasta arjesta. Dokumenttimainen kuvaustapa käsivarakameroineen ja nopeine leikkauksineen onnistuu itse asiassa niin hyvin, että jollei tietäisi, voisi luulla (ainakin hetken) katsovansa aitoa tavaraa.
Elokuva on yksi parhaista komedioista koskaan siksi, ettei se tyydy roiskimaan irtovitsejä tyyliin pissakakka, vaan kokonaisuus itsessään on kuin yksi iso vitsi. Piristävää. Kuulemma jenkkikatsojille tyyli oli liikaa. Sääli että hyviä helmiä annettiinkin sioille.
Huomasin myös onnekseni, että ollessani itsekin jonkin sortin heviä kuunteleva hemmo jotkin vitsit panivat rättiväsyneenäkin jopa nauramaan ääneen, mikä on yhä harvinaisempaa nykyisin. Parhaina klassikkoina jäävätkin mieleen muusikoiden keskuudessa legendaarinen Hello Cleveland sekä aina yhtä hupaisa Stonehenge(nauroin vartin vedet silmissä).
Näyttelijät ovat ookoo, vaikken Rob Reinerista pahemmin tykkääkkään. Varsinkin hörhöbasisti jää mieleen hyvänä karikatyyrinä. musiikki on ihan ookoo parodiaa ja itse asiassa elokuvan suosion myötä bändi joutui aloittamaan keikkailun oikeasti. Jos olet musiikin harrastaja ja eteenkin kuusikielisen omistaja, Spinal Tap kuuluu yleissivistykseen. Muillekkin se loistava komedia, joka ei hukkaa paukkujaan kesken kaiken.
