Viidakkovekara Juuso -elokuva tuo ensimmäisenä mieleen lapsuuden. Muistan katsoneeni kyseisen animaatioleffan useita kymmeniäkin kertoja, sillä se oli penskana ehdottomasti lempielokuvani. Kun sitten hoksasin, ettei kukaan ole vielä ehtinyt Viidakkovekarasta arvostelua tekemään, laitoin filmin pyörimään ja verestin samalla muisteloitani.
Elokuva kertoo söpöstä, Juuso-nimisestä otuksesta, joka elelee varsin leppoisaa elämää kotiviidakossaan. Tämä asetelma tulee kuitenkin pian muuttumaan, kun miljonäärimiehen vaimo haluaa tämän lajinsa ainoan yksilön mukaan uuteen elokuvaansa. Juuso päätyy laivalle, ja monen vaiherikkaan tapahtuman jälkeen kadulle Rita-nimisen tyttöketun kanssa. Nähtävää ja koettavaa riittää ja seikkailu onkin mitä viihdyttävin ainakin perheen pienempiä ajatellen.
Näin aikuisiällä katsottuna elokuva ei tietenkään ole yhtään niin loistokas kuin sillon pienenä. Mutta jos Viidakkovekara Juusoa tarkastellaan vain lastenleffana, en keksi siitä mitään pahaa sanottavaa. Väkivaltaa ei ole, joten perheen pienimmät voi jättää leffan pariin hyvillä mielin.
