Suolasilliä sisältävissä tynnyreissä ei ole silliä, vaan jänistä. Metsästysajan ulkopuolella kaiken lisäksi. Yksi puhumaton, mutta erittäin äänekäs ja toimelias kaaosmoottori (Harpo Marx), epämääräinen ulkomaalainen (Chico Marx), sikaria pössyttävä moottoriturpa (Groucho Marx) ja yksi selväjärkinen (Zeppo Marx). Nelikko aikaansaa kaaosta, talloo ärsytyskynnyksiä linttaan ja sotkeutuu myös gangsterien juonitteluun.
Norman Z. McLeodin ohjaama Marx-veljesten komedia on ensimmäinen suoraan elokuvaksi kirjoitettu Marx-kvartetin elokuva. Isommat puitteet antavat siis heille enemmän tilaa mellastaa ja vaikka juoni on melkoisen heppoinen, ei se heikennä meininkiä yhtään. Passitarkastus, laivan viranomaisten välttely ja kaikki mahdollinen muutetaan silkaksi kaaokseksi.
Leonard ‘Chico’ Marx revittelee epämääräisenä ja velmuna ulkomaalaisena, jonka kielitaito ei ole kovinkaan hyvä. Arthur ‘Harpo’ Marx on silkkaa kaaosta. Puhumaton koheltaja on suorastaan erikoistunut luomaan sekaannusta suorastaan animaalisella innolla. Verbaaliakrobatia ruumiillistuu Julius ‘Groucho’ Marxissa joka heittää kaksimielisyyttä konekiväärin tahdilla. Herbert ‘Zeppo’ Marx taas on koheltavan kolmikon vastapaino järkevänä, hillittynä ja kaikilla tavoilla kunniallisimpana. Hän on kuitenkin loistava keino soluttaa hänen perässä tuleva sekopäätrio yleviin tilaisuuksiin. Muu näyttelijänkaarti on melkoisen väritöntä, sillä sekapäinen kvartetti kaappaa shown, talloo sen lyttyyn, häiriköi sen esiintyjiä ja heittää loppuun one-linerin.
Meno on hillitöntä, mutta valitettavan epätasaista, sillä juoneen liittyvät kohtaukset ovat harmillisen latteita, mutta onneksi nauraa saa useaan otteeseen ja se on tärkeintä komediassa.
