Ensin tuhotaan työpaikka ja sitten työnantajan luksuskoti. Pahuksenmoiset pirskeet sijoittuu Peter Sellers -komedioiden hauskempaan päähän (johonkin Vaaleanpunaisen pantterin ja The World of Henry Orientin välimaastoon). Tätä nykyä moni sen slapstick-tason vitseistä voi tuntua jo vesitetyiltä, mutta jos fyysistä komediaa ei katso ihan joka viikko, Sellersin sätkyttely saattaa oikeasti huvittaakin.
Tässä hitusen episodimaisessa leffassa 60-luvun suosikkikoomikko esittää Hrundi Bakshia, intialaista näyttelijää, joka palkataan Hollywood-leffan pääosaan. Mr. Bakshi on tietysti armoton tunari, joka saa muun kuvausporukan hermot vinkumaan äärimmillään. Vahingossa sama mies tulee kutsutuksi vieläpä leffan tuottajan (McKinley) pirskeisiin. Ja mitä on odotettavissa? – Jännillä sähköisillä ulottuvuuksilla varustettu luksuskoti saa kyytiä. Bailuista ei puutu edes norsua.
Sekä ohjaajana että tuottajana jälleen kerran häärinyt Blake Edwards oli mukana myös kirjoittamassa tätä gagisotkua. Missään tapauksessa kyseessä ei ole Edwardsinkaan huonoimmasta leffasta, mutta monesti sen vitsit vain tuntuvat siltä, kuin ne olisivat sopineet paremmin vaikka tv:n sketsisarjaan. Sellers on roolissaan hillittömän hauska, mutta onnistuu myös tuomaan esille hahmonsa traagisempaa puolta antamatta huumorin kärsiä.
Hempeästi laulelevana naispääosanesittäjänä näyttäytyy Claudine Longet. Tavanomainen naisrooli (ts. olen nätti, henkäilen muutaman sanan, itkeä pillautan ja sitten olen taas nätti) sopii hänelle ihan kivasti. Loput leffan kasvoista ovat enemmän ja vähemmän karikatyyrejä alalta, joka tietysti on elokuvan tekijöille ollut enemmän kuin tuttua. Leffan svengaava musiikki on Henry Mancinin kultakynästä.
