Jackie Chan, historiallinen Kiina, sotaherrat ja Shaolin munkit eivät välttämättä lupaile mitään kovin maailmaa mullistavaa elokuvakokemusta. Jackie Chan historiallisessa Kiinassa ei todellakaan anna odottaa kovin paljoa, kun miettii millaisia rooleja mies on tottunut tekemään. Onneksi Jackie Chan on elokuvassa vain kohtalaisen pienessä roolissa, ja pääosissa nähdään aivan eri henkilöt.
Shaolinin juoni sijoittuu historialliseen Kiinaan, jossa sotaherrojen käymät sodat ovat ajaneet kansan köyhyyteen ja nälänhätään. Shaolin temppelin munkit ottavat vastaan pakolaisia ja auttavat näitä parhaansa mukaan. Sotaherrojen väliset sodat kuitenkin jatkuvat koko ajan, ja uusia pakolaisia tulee koko ajan lisää. Aluesodat rikkovat perheitä ja tuhoavat asutusalueita, kun sotaherrat pyrkivät laajentamaan omaa valtaansa.
Hou Jie (Andy Lau) on menestynyt sotaherra, joka on pelätty ja arvostettu. Ylimielinen ja julma Hou Jie yrittää päästä eroon veljekseen vannoutuneesta Song Husta (Shi Xiaohong), mutta yllättäen käykin niin, että Hou Jie petetään, ja miehen perhe hajoaa. Pakomatkallaan Hou Jie ajautuu Shaolin temppelille, jonka mies oli aikaisemmin häpäissyt jahdatessaan paennutta vihollisjohtajaa. Munkkien vastusteluista huolimatta mestari päästää Hou Jien temppeliin, koska Buddha ei syrji ketään. Toipuessaan vammoistaan käy Hou Jielle yhä selvemmäksi se, että hänen entinen elämänsä pelättynä sotaherrana on ohi. Jackie Chan on temppelin kokki, jonka kanssa Hou Jie tekee töitä ja käy keskusteluita, joiden ohessa mies ymmärtää, että hänen elämänsä on ollut väärää ja pahaa. Katuva ja muutokseen valmis oleva Hou Jie päätyy lopulta ratkaisuun – hän haluaa munkiksi.
Shaolin on hieno elokuva. Se sekoittaa onnistuneesti draamaa ja perinteisiä taistelukohtauksia. Jackie Chanin nimi on toki hyvä mainoskikka, mutta hän pääsee myös näyttämään niitä kuuluisia taistelutaitojaan. Toki miehen rooli ei edelleenkään ole kovin vakava, vaan temppelin leipuri on omalla tavallansa hullu, kuten niin monet muutkin Chanin hahmot. Shaolin on kuitenkin pohjimmiltaan vakava elokuva, joka onnistuu myös koskettamaan katsojaa. Loppupuolella on muutama kohtaus, jotka vetävät isommankin miehen hetkeksi hiljaiseksi. Tämä toki edellyttää, että elokuva on saanut katsojasta otteen jo hyvissä ajoin, sillä muuten Shaolin vaikuttaa varmasti vain keskinkertaiselta teokselta. Jos elokuva taas saa katsojan otteeseensa alusta lähtien, on varmaa, että katsoja nauttii elokuvasta koko sen keston ajan.
Elokuvan draama rakentuu pitkälti Hou Jien ympärille, ja Andy Lau tekee mestarillisen suorituksen ensin kylmäverisenä sotaherrana ja sen jälkeen katuvana munkkina. Lau suoriutuu molemmista rooleistaan varsin uskottavasti, ja varsinkin roolisuoritus munkkina on todella hieno. Miehen kasvoilta voi aistia kärsimyksen, tuskan, katumuksen ja tekojen hyvittämisen tarpeen. Nicholas Tse vakuuttaa elokuvan ”pääpahiksena” ja tekee varsin hyvän roolisuorituksen. Erityismaininta täytyy näyttelijäsuoritusten osalta antaa Hung Yan-yanille, joka tekee todella vakuuttavan roolin Cao Manin (Nicholas Tse) oikeana kätenä. Roolisuorituksen tehokkuutta lisää runsaasti se, että mies on todella karun näköinen. Katsojan on helppo kohdistaa vihansa juuri Suoxiangtuun (Hung Yan-Yan), koska hahmo on ylimielinen, kylmäverinen ja puistatuksia aiheuttavan näköinen. Myös muut näyttelijät tekevät varsin hyvät roolisuoritukset, eikä yksikään näyttelijä epäonnistu suorituksessaan.
Shaolin ei ole pelkästään draamaelokuva, vaan koko elokuvan keston ajan siinä on mukana toimintaa ja taisteluja. Selvää jakoa draamaosioon ja toimintaosioon ei ole, vaan draamaa ja toimintaa yhdistetään sopivalla tavalla koko elokuvan keston ajan. Toiminta on näyttävää, mutta se pysyy kohtuuden rajoissa. Elokuvassa ei siis nähdä huikeita ilmalentoja, eivätkä hahmot liidä ilmojen halki. Toiminta on kuitenkin sen verran hienoa, että se pieni poika katsojan sisällä herää varmasti nauttimaan taisteluista. Elokuvan kohtalaisen pitkä lopputaistelu on myös hieno ja herättää varmasti tunteita katsojassa.
Shaolin on todella hyvä elokuva, joka viihdyttää ja koskettaa. Se saa katsojan tuntemaan vihaa, raivoa ja surua. Shaolin on elokuva, joka on niin toimiva kokonaisuus, että se pitää otteessaan myös katsojan, joka ei muuten ole kovin suuri aasialaisten elokuvien ystävä. Draama toimii, toiminta toimii, ja jopa Jackie Chan toimii. Shaolin on positiivinen yllätys, vaikkakin se on uusintafilmaus Jet Lin tähdittämästä Shaolin Temple elokuvasta.
