Muinoin 80-luvulla eksploitaatiota tehtailtiin vielä melko tasaiseen tahtiin, mutta yhteiskunnallisten muutosten ja erityisesti naisten seksuaalisen vapautumisen myötä alan harrastajat alkoivat katsoa genren edustajien tuottamisen olevan yhä kannattamattomampaa.
Tyypillinen lajityypin edustaja sisältää vahvasti karrikoituja henkilöhahmoja, sekavan ja harhailevan juonenraakileen, peittelemätöntä itsetarkoituksellista väkivaltaa ja häpeämätöntä zoomailua nuoriin naisvartaloihin. Angel ei kaavasta poikkea ja pääosassa siinä on 15-vuotias koulutyttö, joka hankkii elantonsa myymällä itseään öisellä Sunset Boulevardilla viettäen kuitenkin päivät kiltisti koulussa. Hän joutuu erikoisen ystäväkaartinsa kanssa hankaluuksiin, kun poikkeuksellisen perverssi murhaaja alkaa jahtaamaan kaduilla liikkuvia tyttöjä.
Filmi yhdistää epäonnistuneesti nuorisoelokuvan ja trillerin, sillä hahmojen ei missään vaiheessa anneta kehittyä kankeita kliseitä kummemmiksi. Pienet yritykset yhteiskunnasta syrjäytymiseen kohdistuvaan kritiikkiin hukkuvat liian monia mutkia suoristavaan ennalta-arvattavaan juonikuvioon.
