Sisältö ei jää pelkkään ammuskeluun ja savannilla remuamiseen.

10.2.2011 00:18

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat: ,
Alkuperäinen nimi:The Wild Geese
Valmistusvuosi:1978
Pituus:133 min

Kansainvälisen kuparibisneksen kiho Sir Edward Matheson (Stewart Granger) haluaa vallasta syrjäytetyn afrikkalaisen presidentin, Julius Limbanin (Winston Ntshona) vapaaksi. Hommaan palkataan eversti Faulknerin (Richard Burton) lisäksi kolme muuta jermua, lentokoneet ja tekniikan hallitseva Shawn Fynn (Sir Roger Moore), suunnittelusta vastaava Rafer Janders (Richard Harris) ja etelä-afrikkalainen Pieter Coetze (Hardy Krüger) ja luonnollisesti joukkueen verran pääasiassa vanhentunutta soturikermaa. Luonnollisesti uhrattavissa olevat pyssymiehet jätetään oman onnensa nojaan tilanteen muuttuessa ja siihen mennessä rasvaten sujunut operaatio muuttuu veriseksi improvisaatioksi.

Kannen ja juonihahmotelman perusteella kyseessä olisi pelkkä kasariaction-kalkkunan prototyyppi, mutta tarkempi katsominen paljastaa muutakin. Kyseessä on kaunistelematon kuvaus surkean työn uhrattavissa olevista ammattilaisista joiden toiminnassa ei ole mitään mystiikkaa ja missä kuolema jysähtää päähän satunnaisesti ammutusta luodista tai sitten kymmenenä machetea heiluttavana mustana pyssymiehenä jotka kilpaa syöksyvät käsikähmään silpomaan yhtä ammuksensa menettänyt jermua. Lisäksi nämä huonosti palkatut pyssymiehet tarvitsevat Sandy Youngin (Jack Watson) karjumaan heidät toimintakuntoon ja tämä kova vääpeli (Sergeant-Major vastaa vääpeliä) tulee mukaan rähinään jonka ei pitänyt olla rähinä ollenkaan.

Mitään suurta näyttelijäsuoritusta ei pidä kaivaa esille, sillä sellaisia ei ole. Veteraanikasti kuitenkin toimittaa asianmukaisen karut roolit ja hienoista hahmokehitystä annetaan juuri Hardy Krügerin esittämälle Coetzelle jonka asenne kaipaa ehkä korjaamista. Winston Ntshona on suorastaan myyttinen Afrikan valtiomies joka ei tiedä vastauksia kysymyksiin, mutta on halukas etsimään niitä. Sikaria käryttävä Sir Roger Moore on melkoisen kovaotteinen, Richard Burtonin jokseenkin laiska tyyli tulee tutuksi ja Richard Harrisin tehtävänä on tuoda idealismi vanhojen ukkojen sotaretkeen.

Lopputulos on melkoisen tyly ja realistisen oloinen kuvaus, joskin realismi johtuu ehkä mukana olevasta oikeista palkkasoturi-asiantuntijoista. Joka tapauksessa mielenkiintoinen toimintapläjäys, jonka sisältö ei jää pelkkään ammuskeluun ja savannilla remuamiseen.

Arvosteltu: 10.02.2011

Lisää luettavaa