Slither on yksi niitä harvoja elokuvia jolta en ikärajoituksen (11) vuoksi odottanut juuri mitään, korkeintaan keskinkertaista viihdettä. Ilokseni kuitenkin voin sanoa, että ennakkoluulot olivat jälleen täysin turhia, sillä meno äityy loppua kohden melko hurjaksi, eli verta ja suolenpätkiä ei säästellä. Kaiken kukkuraksi elokuva sisältää pari oikeaa ällötystä, mitkä eivät ole hyväksi lasten massuille.
Juoni on sitä härskiä kasarikamaa mitä sen pitääkin olla. Grant Grant (Rooker) lähteen vanhan naispuolisen koulututun kanssa metsään tarkoituksena ruveta hieman touhuamaan, kunnes törmää johonkin ulkoavaruudesta tulleeseen ötökkään mikä ottaa ja loikkaa suoraan Grantin mahalle ja siitä ihon läpi elimistöön. Tämän jälkeen alkaa tapahtua, ja Grantilla vintti pimetä.
Kaikesta siitä väkivaltaisuudesta ja rankkuudesta huolimatta elokuva on kuitenkin puhdasta komediaa, pirun toimivaa sellaista sillä Slither hauskuuttaa varmasti kaikenikäisiä, mahdollisesti eri tavalla kuitenkin. Vanhemmat herrat voivat katsoa elokuvaa nostalgiamielessä, nuoremmille varmasti iskee idiootti junttihuumori. Itse kuulun tähän nuorempaan sukupolveen. Huumori on typerää, mutta erittäin toimivaa ja sopiikin hyvin tämäntyyliseen elokuvaan.
Mielestäni näyttelijäsuorituksilla ei pahemmin ole väliä tällaisissa elokuvissa, mutta eivät ne mitkään aivan toivottomat ole. Rooker vetäisee oikein mallikkaasti Grantina, sekä muut kyläläiset ovat varsin “uskottavia” tapauksia. Esimerkiksi Nathan Fillion on oikein pätevä sheriffi Bill Pardyna, vaikkei vakuutakkaan susisurkeassa Serenityssä.
Ja näin lopuksi elokuvan laatu tiivistettynä yhteen lauseeseen: Slither on oikein hyvä kauhukomedia vanhan hyvän ajan tyylillä, joka kestää useammankin katselukerran. Suosittelen.
