Aikanaan Frank Corvin (Clint Eastwood) ja hänen tiiminsä: Tank (James Garner), Hawk (Tommy Lee Jones) ja Jerry (Donald Sutherland) olivat todella kovia testipilotteja. Valitettavasti kalliiden lentokoneiden rikkominen ei ole hyvää suhdetoimintaa ja ryhmä hajautettiin NASA:n tieltä. Vuosikymmeniä myöhemmin Venäjän hallitus pyytää apua “viestintä”satelliitin korjaamisessa ja omituisen sattuman vuoksi NASA:n tehtävävastaaja Bob Gerson (James Cromwell) joutuu pyytämään Frankin apuun ja Frank itse tietää että hän on viimeinen mahdollisuus tehtävän toteuttamiseen, joten hän sanelee oman ryhmänsä uudelleen kokoon ja kiertoradalle. Luonnollisesti asioita jäi kertomatta, joten katastrofi on estettävä ja avaruussukkulakin on saatava alas yhtenä kappaleena.
Clint Eastwoodin ohjaajaura on värikäs ja jokseenkin hooposta lähtökohdasta huolimatta [I]Space Cowboys[/I] onnistuu olemaan viihdyttävä ja dramaattinen elokuva sukupolvien kohtaamisesta ja vanhenemisesta sen kaikkine oireineen. Jonkinlaista todellisuustaustaa voi löytää John Glennin toisesta avaruuslennosta STS-95:llä, joten lähtökohdan idea ei ole täysin perätön. Käsikirjoituksen rustanneet Ken Kaufman ja Howard Klausner luonnollisesti liioittelevat draaman luomiseksi, mutta se on ymmärrettävää.
Clint Eastwood on pääroolissa yrmynä ukkona jonka luonne ei ole vanhetessa pehmentynyt ja luonnollisesti tekee laatutyötä. Donald Sutherland, James Garner ja Tommy Lee Jones ryhmän muina jäseninä ovat selkeästi värikkäämpiä persoonia ja James Cromwell on upea Corvinin henkilökohtaisena antagonistina ja näiden ukkojen välinen viha on käsinkosketeltavaa. Joka tapauksessa Clintin taito ohjata näyttelijät nautittavan rentoihin suorituksiin ansaitsee maininnan.
Tekninen toteutus on hyvä, sillä siihen ei kiinnitä huomiota ollenkaan ja se onkin ymmärrettävää elokuvan perustuessa henkilöhahmojen värikkyyteen. Sopiva elokuva ajantappamiseen.
