Kolme vaikutusvaltaista elokuvan tekijää Clint Eastwood, Paul Haggis ja Steven Spielberg löivät hynttyyt yhteen ja lähtivät tekemään elokuvaa toisen maailmansodan yhdestä rankimmista taisteluista Iwo Jiman saaresta, jossa sekä Amerikkalaisia ja Japanilaisia kaatui sankoin määrin. Isiemme Liput (Flags of our Fathers) kertoo enemmänkin Joe Rosenthalin ottamasta valokuvasta, jossa kolme nuorta Amerikkalaista sotilasta oli pystyttämässä lippua Suribachi-vuorelle ja siitä miten he kestivät olla maansa sankareita.
Helmikuussa 1945 Saksassa ja Neovostoliitossa alkaa olla jo sodan loppumisen merkkejä, mutta Japani ja Amerikka ottavat rankasti yhteen ja yksi heidän suurimmista sodistaan käytiin Iwo Jiman saarella. Saarta kohti on tulossa suuri amerikkalaislaivasto, jossa nuoret sotilaat odottavat päästäkseen tositoimiin. Ilmavoimat ja tykit moukaroivat saarta minkä kerkeävät. Perille päästyään miehet ajautuvat suoraan kuoleman kynteen. Pian tapahtuu jotain mikä muuttaa koko sodan, vain yksi valokuva teki historiaa. Pian tämän jälkeen valokuvassa esiintyneet nuoret miehet alkavat miettiä kuinka pitkälle ovat valmiita menemään ja heidän ystävänsä jätetään kylmästi Iwo Jimalle.
Isiemme Liput on tekijöidensä näköinen sota-draama. Kolmella eri aikajanalla kulkeva elokuva siirtyy aina kertojan äänen mukaan valokuvapropagandakiertueelle kuin itse sotaankin. Eastwood rakentaa elokuvaansa hieman sekavalla tavalla. Kun katsoja pääsee sotaan kiinni, tarina siirretään nuorten sotilaiden kiertueelle ja päin vastoin. Eastwood pitää Spielbergin rahoilla huolen, että sota näyttää niin karulta kuin olla ja voi. Sotilaita räjähtelee, ruumiinosia repeilee ja alussa miehiä, jotka putoavat laivasta ei pelasteta. Japanilaisille Eastwood ei anna kasvoja lainkaan, sillä Clint teki samasta sodasta japanilaisten näkökulmasta Letters From Iwo Jima -elokuvan, jonka pääosassa on Ken Watanabe.
Clint Eastwood näyttää jälleen olevansa mestari ohjaajanakin. Ohjaus on jälleen huolellisesti tehtyä. Kuvaukseltaan Isiemme lipuista tuleekin mieleen Spielbergin Pelastakaa sotamies Ryan. Väreiltään hyvinkin synkkä visuaalisuus on hienoa työtä. Näyttelijät tekevät kaikki sangen onnistunutta roolityötä, ketään erikseen kehumatta tai moittimatta.
Yhteenvetona Isiemme liput on hieman töksähtelevästä tarinan rakentamisesta huolimatta raadollinen ja koskettava sotakuvaus Iwo Jiman taistelusta, sen jälki seuraamuksista ja Joe Rosenthalin ottamasta valokuvasta. Nyt vain pitäsi katsella Kirjeitä Iwo Jimalta, jotta näitä voisi verrata keskenään.
nimimerkki: andy
