Spider-Man 2 on ennen kaikkea näyttelijöiden elokuva, vaikka mukana on yhä vauhdikasta toimintaa

25.8.2004 15:49

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat:
Alkuperäinen nimi:Spider-Man 2
Valmistusvuosi:2004
Pituus:124 min

Peter Parkerilla (Maguire) ei mene hyvin. Koulu mättää, työt ei suju ja henkilökohtaiset asiatkin menevät päin prinkkalaa. Hämähäkkimiehenä oleminen vastaa kokopäivätyötä, mutta siinä ei tienaa.

Sam Raimin ohjaama Spider-Man 2 jatkaa siitä mihin ykkönen jäi. Peter Parker pääsee todistamaan ystävänsä Harry Osbornen (Franco) avulla ydinfuusioon liittyvää koetta. Kokeen suorittaa Otto Octavius (Molina) käyttämällä mekaanisia lisäkäsiä. Koe menee (luonnollisesti) pieleen ja Octavianus vammautuu vakavasti. Hän karkaa sairaalasta ja aloittaa kokeensa uudelleen. Valitettavasti rahoitusta ei ole, joten se pitää ryöstää. Uusi Superroisto on astunut näyttämölle.

Pakko se on myöntää. Spider-Man 2 on edeltäjäänsä verrattuna parempi. Sen hahmot ovat tutumpia ja toimintakohtaukset vauhdikkaampia ja jännittävämpiä. Valitettavasti on myönnettävä, että edellisessä osassa ollut ajoittain harmillisen puiseva dialogi on yhä mukana ja on yhä puisevaa. Katsoja suorastaan kaipaa toiminnallisia kohtauksia, vaikka ei olisi toimintaelokuvan ystävä.

Näyttelijöiden suoritukset ovat hyvät. Edellisestä osasta tutut tyypit, Peter, Mary-Jane, Harry ja Jameson ovat yhä mukana ja tekevät työnsä hahmonsa tuntien. Erityisesti J.K Simmons tekee hauskan sivuroolin ja vetää silkalla karismalla omat kohtauksensa läpi. Vaikka hän on sivuhahmo, joka näkyy vain vähän elokuvassa, hän voi silti hallita kohtauksia joissa on mukana.

Koska hyvä elokuva tarvitsee hyvän roiston, Alfred Molina on hyvä valinta. Otto Octavius on päättäväinen ja hieman kieroutunutta ironiaa osoittava hahmo, jonka kehoon kiinnittyneet metallikäsivarret henkivät kirjaimellisesti omaa elämää. Näyttelijäntyö yhdistyy hienosti efektiin luoden visuaalisesti tyylikkään ja karismaattisen roiston. Ongelma on vain siinä, että käsikirjoitus keskittyy enemmän Peter Parkeriin ja hänen ongelmiinsa kuin roiston estetiikkaan. Sankari on vain sankari, mutta roistossa on oltava myös selitys, miksi hän on roisto. Onneksi Molina osaa näytellä hyvin ja tekee hahmonsa julman humoristiseksi ja häikäilemättömäksi.

Spider-Man 2 on ennen kaikkea näyttelijöiden elokuva, vaikka mukana on yhä vauhdikasta toimintaa.

nimimerkki: Jurpo

Arvosteltu: 25.08.2004

Lisää luettavaa