Judge Dredd on sarjakuvana loistavaa kamaa, eikä siitä tehty elokuvakaan ole ihan täyttä huttua. Oikeastaan päinvastoin. Alkuosa leffasta toimii jopa hyvin, joskaan ehkä mestarillisesta kässäristä tai näyttelystä ei näy juuri merkkejä. Toiminta kuitenkin näyttää ja kuulostaa hyvältä, kuten koko elokuva muutenkin (varsinkin aikaisekseen graafisesti erinomainen toteutus).
Sylvester Stallone on kuin syntynyt Dreddin rooliin, mutta sen kypärän riisumisen olisi saanut jättää kokonaan pois. Myöhemminkin, kun Dredd on ilman kypäräänsä, hänen silmiensä peittona olisi voinut olla vaikka side tai jotain vastaavaa, mikä olisi ollut todella paljon uskottavampaa. Sarjakuvassahan Dredd ei koskaan riisu varsinkaan lukijan nähden kypäräänsä, mitä ei ole ikävä kyllä kunnioitettu leffassa. Stallone kyllä sopii muutoin rooliinsa paremmin kuin hyvin, mutta kasvoja ei olisi pitänyt tässä leffassa lainkaan paljastaa.
Homma etenee ihan sulavasti alusta loppuun, mutta juoni ei ole kovinkaan yllättävä, mutta viihdyttävä senkin edestä. Mitäs sitä valittamaan, jos homma kerta toimii muutamien sarjakuvan periaatteiden raiskaamisesta huolimatta. Potkua olisi tarvittu vähän lisää sinne tänne, mutta näinkin tämä on paljon parempi kuin monet muut sarjisleffat.
Rob Schneiderin näkyminen Judge Dreddin leffassa ei ainakaan minusta ole yhtään huono homma. Miehen rooli on kyllä kieltämättä vähän turhanpuoleinen, mutta tuo synkistelyn keskellä ihan kaivattua piristystä, eivätkä (mukahauskat) läpät (yleensä) mene yli.
