Twin Peaks. Pikkukaupunki Washingtonin osavaltiossa. Kahdeksan kilometriä Kanadan rajasta ja 30 kilometriä osavaltion rajasta. Sahan lähettyviltä löytyy paikallisen asukkaan, Laura Palmerin (Sheryl Lee) ruumis ja samaan aikaan toinen paikallinen asukas, Ronette Pulaski (Phoebe Augustine) hoippuu esille pahasti vammautuneena. Sheriffi Harry S. Trumanin (Michael Ontkean) onneksi jutussa on piirteitä jotka vaativat FBI:n läsnäoloa tutkimuksissa ja paikalle lähetetään agentti Dale Cooper (Kyle MacLachlan) johon alueen maisemaa hallitsevat douglaskuuset tekevät suuren vaikutuksen. Puhumattakaan erinomaisesta kahvista ja kirsikkapiiraasta. Hän asettuu paikallisen isoherran, Benjamin Hornen (Richard Beymer) omistamaan hotelliin ja alkaa johtaa tutkimuksia omintakeisine menetelmineen. Nopeasti Cooperille selviää että Twin Peaksin kauniin ulkokuoren alla piilee suunnaton määrä petollisuutta, kaunaa, valheita ja rikollisuutta. Cooperin omien tutkimusten lisäksi Lauran salainen poikaystävä James Hurley (James Marshall), paras ystävä Donna Hayward (Lara Flynn Boyle) ja serkku Madeleine Ferguson (Sheryl Lee) tekevät omia tutkimuksiaan. Paikallinen kovanaama Leo Johnson (Eric DaRe) on paitsi kaunista Shelly-vaimoaan (Mädchen Amick) hakkaava mustasukkainen rekkakuski myös huumekauppias, mutta onko hän myös raaka murhaaja vai pelkkä työasioissa tappava? Taidokkaan, pahasuisen ja vakaumuksellisen pasifistisen teknisen tutkijan, Albert Rosenfeldin (Miguel Ferrer) avulla uhrista paljastuu täysin uusia piirteitä ja kukaan ei loppujen lopuksi ole sitä mitä sanoo olevansa.
Lukemattomien mutkien, juonien ja epätavanomaisten tutkimusmetodien avulla Laura Palmerin murha selviää, mutta Cooperin itsensä kannalta asia ei ole selvä. Hän on hankkinut vihollisia tutkinnan aikana ja joutuu itse tutkittavaksi DEA:n toimesta ja pidätetyksi virantoimituksesta. DEA:n yhteyshenkilö on Dennis Bryson (David Duchovny), jonka omalaatuisen pukeutumistavan avulla Cooper pelastuu täpärästä tilanteesta ja nujertaa häikäilemättömän kansainvälistä huume- ja paritustoimintaa harjoittavan koplan. Kaikki vaikuttaa hyvältä ja Cooperin esimies, kuulovammainen Gordon Cole (David Lynch) päästää hänet takaisin virkaansa, sillä pahaenteinen haamu menneisyydestä palaa vainoamaan Copperia. Kyseessä on superälykäs, ironinen, oman pahuutensa lumoama Windom Earle (Kenneth Welsh), joka etsii metafyysistä Mustaa Majaa ja ei epäröi käyttää taidokkaita naamioita omien juoniensa toteuttamisessa. Pirullinen kissa-ja-hiiri-leikki ajaa Cooperin suoraan pahuuden ytimeen ja takaisin, mutta ei samana ihmisenä. Apulaissheriffi Hawk (Michael Horse) oli sanonut että se joka sinne astuu ilman täydellistä puhtautta menettää sielunsa. Erikoistehosteiden, oudon surrealistisen lavastuksen ja täydellisen ennalta-arvaamattomuuden myötä Twin Peaksin jännitys tiivistyy Mustassa Majassa puhtaaksi selkäpiitä kylmääväksi kauhuksi joka pystyy murtamaan jopa Windom Earlen kaltaisen miehen jonka mieli on kuin timantti.
David Lynch ja Mark Frost tekivät TV-sarjan, johon Angelo Badalamenti sävelsi kauniin teemamusiikin ja lopputuloksen laatua ei pysty kuvaamaan yhdellä lauseella, joten se on pakko sanoa sana kerrallaan.
Paras. TV-sarja. Koskaan.
Mikä on se tekijä joka tekee Twin Peaksista paitsi poikkeuksellisen jännittävän sarjan myös loistavan draaman. Pelkkä pilottijakso iskee valtavan lommon kauniiseen ulkokuoreen ja räjäyttää esille valtavan annoksen vihaa ja petollisuutta. On Audrey Horne (Sherilyn Fenn), tytär joka vihaa isäänsä. On Bobby Briggs (Dana Ashbrook), jonka ihmissuhteet johtavat pelkkään hengenvaaraan ja Packardin sahan omistajan, Josie Packardin (Joan Chen) ja johtajan, Catherine Martellin (Piper Laurie) välillä oleva kauna on suunnaton. Epäonninen avioliitto ja kolmiodraama Iso-Edin (Everett McGill), tämän hetken mielijohteesta ottaman vaimon Nadinen (Wendy Robie) ja paikallista kahvilaa ja yleisluontoista tapaamispaikkaa pitävän Norma Jenningsin (Peggy Lipton) välillä on vain yksi monista rikkonaisista ihmiskohtaloista eikä tuota asiaa auta Norman vankilasta ehdonalaiseen pääsevä aviomies Hank (Chris Mulkey) joka on huomattavasti kovempi tapaus kuin vaikuttaa. Kuitenkin lukemattomien tarinalinjojen mukana on tilaa paitsi raa’alle jännitykselle ja yliluonnolliselle kauhulle myös huumorille joka ei ole pelkästään mustaa ja myös romantiikalle.
Moninaisten tarinoiden lisäksi henkilöhahmoja käsitellään koko formaatin suomalla ajalla ja jopa iljettävimmätkin retkut saavat tilaisuuden osoittaa inhimillisiä piirteitään ja tilaisuuden hyvitykseen paitsi läheistensä, myös katsojan silmissä. Ensimmäisessä tarinassa selkeästi roistona oleva Leo Johnson muuntuu koomiseksi piristeeksi ja lopulta uhriksi josta ilmenee hyviä piirteitä ja sama pätee rikkaaseen ja häikäilemättömään Ben Horneen jonka pikkuveli Jerry (David Patrick Kelly) ei ole todellakaan pätevä lakimies vaikka hauska mies onkin. Ainoa henkilö jonka luonne on aina sama on karmaiseva Bob (Frank Silva) jonka retkumainen olemus tekee lähtemättömän vaikutuksen. Siinä missä Windom Earlen pahuutta keventää huumori ei puhtaassa pahuudessa ole mitään keventävää. Koska on puhdas pahuus on myös puhdas hyvyys ja Annie Blackburn (Heather Graham) on juurikin sitä ja jo pelkällä olemuksellaan rauhoittaa rasittuneen ja syyllisyyden runteleman Cooperin mieltä. Jokainen Twin Peaksin romanssi on traaginen, mutta se ei vähennä niiden kauneutta yhtään.
Visuaalisesti Twin Peaks on yhtä kaunis kuin se on kaunista tarinaa eikä näyttelijäsuorituksissa ole mitään heikkoutta ja tarinalinjan ristiriitaisuus on nerokasta. Kaikista kovimmat ja häijyimmät henkilöt ovat juurikin niitä kaikista sympaattisimpia ja myös päinvastoin. Kukaan ei ole sitä miltä näyttää Twin Peaksissa ja tuota periaatetta noudattaen näyttelijäsuoritukset ovat pelkkää timanttia hyväsydämisestä, mutta jokseenkin kömpelöstä apulaissheriffi Andysta (Harry Goaz) karmaisevaan Thomas Eckhardtiin (David Warner) koukaten tyttärensä kuolemasta rankasti seonneen Leland Palmerin (Ray Wise) kautta omalaatuiseen psykiatri Lawrence Jacobyyn (Russ Tamblyn). Unohtamatta pääasiassa kameran takana vaikuttavan David Lynchin pakosta äänekästä suoritusta Gordon Colena.
Kokonaisuutena Definitive Gold Box Edition sisältää paitsi kaikki episodit, kaksi erilaista pilottijaksoa joista toisessa Laura Palmerin murhaan tulee erilainen ratkaisu myös halkonaisen (Catherine E. Coulson) johdannot kaikkiin jaksoihin. Saturday Night Live-sketsi ja muu lisäsälä vain parantaa pakettia, joskin allekirjoittaneen mielestä ne ovat turhia varsinaisen sisällön ollessa jo täydellistä timanttia kulta-alustalla. Kaikki on täydellistä laatikon pakkauksesta lähtien ja lopputulos on paitsi TV-historiaa myös David Lynchin mestariteos ja ehkä jopa magnum opus, sillä monissa myöhemmissä Lynchin teoksissa on tavattu myös strobovaloja ja punaisia verhoja.
Täydellisyys.
