Wes Cravenin Kellariväkeä on 90 -luvun parhaita elokuvia, jonka edelle yltävät vain Jurassic Parkit ja Scream. Kellariväkeä on hieman sairas, hauska ja pelottava elokuva. Alkuperäinen ikäraja, K-16, on hyvä, tosin DVD:n K-18 on lähempänä totuutta; joitain ällöttäviä kohtauksia tästä löytyy.
Slummeissa asuva poika nimeltään Narri on perheineen varsin suuressa rahapulassa. Mutta ongelmaan löytyy äkkiä ratkaisu, kun Narrin isosiskon ystävä Leroy ja Narri lähtevät ryöstöretkelle Narrin perheen vuokraisännän taloon. Siellä he törmäävät tyttöön, jota pidetään vankina talossa, sekä joukkoon kellarissa asustavia kannibaalimutanttiörkkejä.
Juoneltaan kohtalaisen omaperäinen jännäri pääsee lähelle Screamin tasoa, mutta jotkin kliseet verottavat pisteitä. Mutta näyttelijät onnistuvat kaikesta huolimatta täydellisesti; kunniamaininta erityisesti Everett McGillille ja Wendy Robielle.
Vaikka elokuva vilisee kliseitä (varsinkin lopussa) eivät ne vaikuta katselunautintoon. Jännitystä, komediaa, verta ja väkivaltaa piisaa kuin Evil Deadissa konsanaan (no ei nyt ihan, mutta…)
Yhteenvetona Kellariväkeä on erittäin suositeltava kauhukomedia, jonka meininki on sen verran sairasta, että ei heikkohermoisten tulisi sitä nähdä.
nimimerkki: pasa
