Captain America: The First Avenger oli ensimmäinen Kapun oma seikkailu Marvel Cinematic Universesssa, mutta olisi kaivannut juonensa suhteen korjailua ja pahiskin jäi vähän pimentoon niin kuin lähes aina Marvelin leffoissa. Jatko-osana toimiva Captain America: The Winter Soldier toimi jo huomattavasti paremmin ja kuuluukin parhaimmistoon Marvelilta. Kolmas ja trilogian päättävä Captain America: Civil War on myös viihdyttävä paketti. Olen sanonut, että vuoden 2012 The Avengers olisi ontto elokuva, jolla ei ole sisällöltään mitään merkittävää tarjottavaa. Tämä elokuva ei ole ontto vaan päinvastoin. Civil War todistaa, että supersankareiden määrä ei ole mikään ongelma.
Supersankarit ovat suojelleet kansaa jo kauan, mutta ovat samalla aiheuttaneet tuhoa. YK:n tärkeät jäsenet ovat päättäneet, että supersankareiden pitäisi toimia heidän salaisina aseina, jotka saisivat toimia vasta heidän käskystä. Kapteeni Amerikka ei halua allekirjoittaa sopimusta ja aikoo toimia laittomasti, mutta hyvää tarkoittaen. Tony Stark taas suostuu sopimukseen ja joutuu napit vastakkain Kapun kanssa. Tästä alkaa supersankareiden sisällissota!
Elokuva alkaa erinomaisella toiminnalla, jota on ilo seurata. Lentokenttäkohtaus on eeppisimpiä ja parhaimpia hetkiä missään vaiheessa. Joku ei välttämättä tajua ketkä ovat ketäkin vastaan, mutta itselleni oli ihan selvää mitä tapahtui. Toimintaa oli koko elokuvan ajan ja mielenkiintoni pysyi myös koko ajan. Olisi ollut hienoa nähdä Hulk paiskomassa kaikkia ympäriinsä ja vetämässä haastajia turpaan, mutta Avengers: Age of Ultronin jälkeen tiesi ettei Hulkia tulla näkemään. Seuraava esiintyminen hänellä on Thor: Ragnarokissa. Myöskään Thoria ei nähdä tässä elokuvassa, koska hänenkin seikkailut kohdistuvat tämän elokuvan aikana Thor: Ragnarokiin.
Elokuva perustuu Marvelin Civil War sarjakuvaan, jossa suuri joukko supersankareita ottavat yhteen. Tämä ei ole siis kovin uskollinen lähdemateriaalilleen ja hukkaa sen takia potentiaalia. Olisi ollut kiva nähdä enemmänkin supersankareita valkokankaalla, mutta olisiko elokuva silloin pysynyt enään kunnolla kasassa vai hajonnut käsiin. Minulle kelpasi kyllä ihan hyvin tämäkin. Vaikka ruudulla nähtäisiin monia supersankareita samaan aikaan, toimii se silti hyvin. Kaikki saivat tarpeeksi ruutuaikaa. Voisi myös sanoa, että tämä voisi olla hyvinkin muodossa Avengers: Civil War, koska Kapu ei todellakaan ole ainoa Kostaja tässä seikkailussa.
Iron Manina/Tony Starkina tunnettu Robert Downey Jr. hyppää edelleen hyvin rooliinsa. Ja sitten on tietenkin se mitä itse odotin elokuvalta eniten… Spider-Man. Tom Holland vetää kyseisen seittisingon roolin vakuuttavasti, vaikka ei saakkaan vielä hirveästi aikaa näyttää kykyjään. Hänen pukunsa on tyylikäs ja hänen tätinsä on jotenkin vähän nuoremman näköinen kuin aiemmissa Hämähäkkimies-elokuvissa. Spider-Man: Homecomingissa nähdään mihin Hämis pystyy sooloelokuvallaan. Muutkin Iron Manin joukkoihin kuuluvat sankarit tekevät ihan hyvät suoritukset. Scarlett Johansson, Paul Bettany, Chadwick Boseman ja Don Cheadle tekevät kaikki hyvät suoritukset, vaikka eivät mitään erityistä kehumista tarvitsekkaan.
Kapteeni Amerikan roolissa nähdään jälleen kerran Chris Evans, joka kyllä osaa hoitaa hommansa näissä elokuvissa. Vuonna 2015 oman leffansa saanut Muurahaismies esiintyy taistelemassa Kapun puolella. Häntä näyttelevä Paul Rudd tekee humoristisimman suorituksen Ant-Manina. Lisäksi Jeremy Renner, Anthany Mackie, Elizabeth Olsen ja Sebastian Stan ovat mukana Amerikan lippuun pukeutuneen supersotilaan mukana. Kai myös Emily VanCampin esittämän agentti Sharon Carterin voi laskea Kapun tiimiin.
Hyvä ja toiminnallinen elokuva, joka ei valitettavasti ole millään tavalla suuri saavutus. Tämän tarkoitus on yhdistää supersankareita ja muistuttaa, että nämä kaikki kuuluvat samaan universumiin. Samalla se valmistelee hieman Avengers: Infinity Waria. Suosittelen Marvel-faneille ja toiminnan ystäville, mutta muista varautua heikkoon pahikseen.
