Alkuun täytyy tehdä eräs asia selväksi, koska tällä kertaa arvosteluvuorossa oleva elokuva kärsii hieman väärästä maineesta. Tissitohtorit saattaa olla monelle pettymys, jos siltä odottaa hervotonta komediaa videon kansilehtisen yllyttämänä. Mukana on hieman satiiria tissien ympärillä pyörivästä kulttuurista ja muutamia hyviä heittoja, mutta mitään kunnon hekotteluja ei tämän parissa saa. Huumori on mukana keventämässä vakavasta aiheesta kertovaa elokuvaa, mutta pohjimmiltaan kyseessä on nimittäin tyypillinen elämänkertadraama, joka kuvaa ihmisen nousua huipulle ja sieltä hiljalleen alas vajoamista.
Pläjäys siis kertoo silikonitissien keksimisestä ja alkaa vuodesta 1962. Silloin aloitteleva plastiikkakirurgi Kevin Saunders näkee omaan ruumiiseensa tyytymättömien naisten ahdingon ja alkaa kehitellä ratkaisua rintojen suurentamiseen. Nuorta idealistia ei oteta tosissaan, ei varsinkaan hänen oppi-isänsä tohtori William Larson. Plastiikkakirurgia on kuitenkin pahassa jamassa, eikä Larson ole saanut pitkään aikaan mitään erikoista aikaiseksi. Rahapulassa hän ottaa Saundersin idean todesta ja sijoittaa vähät pennosensa uuteen ideaan. Niin saavat silikonirinnat alkunsa. Alkuperäisenä ajatuksena on, että imetyksen vahingoittamat, sairauksien vuoksi kärsineet ja muuten vaan pienet rinnat saavat apua. Alkuun ei naisia kiinnosta uusi hömpötys, mutta kunnon markkinoinnin jälkeen bisnes alkaa luistaa ja epäilijöiden ajatukset vaihtuvat. Pian silikonirintakaksikko saa paljon rahaa ja menestystä, jotka tuovat hiljalleen pissiä päähän. Rintoja halutaan suurentaa yhä suuremmiksi, moraalin voi kuopata ja alkuperäiset motiivit muuttuvat.
Leffan tuotannosta vastaa amerikkalainen kaapelikanava HBO, joka on tunnettu tabuja rikkovasta ja rohkeasta käsittelytavasta. Tälläkin kertaa aihetta käsitellään suorasukaisesti ja varsin kattavasti. Rohkeuden tunne vahvistetaan huimalla määrällä tissien kuvia. Onneksi kyseisen kanavan tuotokset kantavat kohauttavan ulkokuoren alla sisältöä useankin filmin aineksiksi. Elokuvassa pohditaan monelta tasolta silikonirintojen merkitystä. Omaan ruumiiseensa tyytymättömyys on varmasti vakava ongelma monelle ja sen pohjalta katsottuna silikonirinnat ovatkin ihan hyväksyttävä juttu. Elokuvassa esitellään myös moraalisia kysymyksiä, jotka kyseenalaistavat koko touhun. Silikonista on aiheutunut myös haittoja, joita esitellään tässä tositapahtumiin pohjautuvassa pläjäyksessä. Ilmiöstä heitetään myös satiirista läppää ja annetaan kritiikkiä amerikkalaiseen suuruusvillitykseen. Feministisiä kantoja puolustetaan välillä sovinistisella huumorilla.
Samalla Tissitohtorit on surumielinen kertomus kahdesta miehestä, joiden elämät rakentuivat luomiensa silikoniklönttien ympärille. Valta ja ahneus ajoivat molemmat omiin suuntiinsa, mutta ilman toistensa apua he eivät olisi päässeet alkuun. Saundersin ja Larsonin tarinaa sekä heidän välistä ystävyyttä olisi voitu syventääkin, mutta kyseessä on kuitenkin enemmän kertomus silikoni-ilmiöstä, joten hieman pinnalliselle tasolle jäävä hahmojen kehitys ei kaada kokonaisuutta. Näyttelijät tekevät rooleissaan kuitenkin huimaa työtä, eikä heitä ole jostain käsittämättömästä syystä noteerattu rooleistaan ollenkaan. Frendeistä tuttu David Schwimmer tekee tohtori Saundersin roolissa varmasti uransa tähän asti parhaimman suorituksensa, jota katsoessa jopa unohtuu hepun olevan vain jonkun sitcomin sääliä herättävä reppana. Monista vahvoista sivuosista tuttu Chris Cooper on myös vireessä tohtori Larsonina, jolle sopii täydellisesti Cooperin jäyhä olemus.
Tissitohtorien tarina muuttuu loppupuolella yhä synkemmäksi ja huumori vähenee. Kerronta astelee aika tavanomaisia ja kliseisiä latuja elämänkertapuolella, mutta aihepiiri tuo oman raikkaan lisänsä. Käsis on heikkouksistaankin huolimatta aika mainio ja ohjaaja osaa asiansa. Kulkevaa aikaa on hyvin kuvattu ja eri vuosikymmenet näytetään mukavan nostalgisella otteella. Pienellä hiomisella kyseessä voisi olla hieno mestariteos, mutta nyt kyseessä on muuten vain hyvä filmi. Hahmojen suhteiden syvennys ja sivujuonien kehittely olisivat voineet olla hyviäkin juttuja. Tissitohtorit on hauska, surullinen ja ajatuksia herättävä kokonaisuus, jonka nimen/suomennoksen ei kannata antaa hämätä suuntaan tai toiseen.
