Batman Begins -elokuvassa ohjaaja Christopher Nolan aloitti uuden Batman-saagan realistisemmalla ja lähtökohtia syventävämmällä tarinoinnilla, joka toimi yllättävän hyvin. Sen sijaan Tim Burtonin jo klassikkoasemaan nousseissa Batman-elokuvissa on paljon sekä hyviä että huonoja asioita. Vuonna 1989 ensi-iltansa saanut Batman on kuitenkin enimmäkseen hyvä elokuva.
Lapsena monta kertaa kyseisen teoksen katsoneena on varttuneempana helppoa arvostaa Burtonin työn hyvyyttä, ja toisaalta bongata heikkoja kohtia. Suurimmat puutteet ovat tarinan kokoamisessa, jossa syvyys, lähtökohdat ja tarkoitukset eivät palvele toisiaan. Harmittavasti moni asia jää näkymättömäksi ja tarinaan jää aukkoja. Sen sijaan burtonmainen visuaalinen ilme, musiikki ja synkkyys nousevat arvoon arvaamattomaan; pelkästään ne pelastavat paljon.
Kummassakin Burtonin Batman-filmatisoinnissa itse Lepakkomiehen tarina jää pahasti taka-alalle. Ensimmäisessä elokuvassa todellisen pääosan ottaa Jack Nicholson. Myöhemmin ajateltuna Nicholsonin Jokeri ei missään nimessä ole kovinkaan uskollinen sarjakuvan Jokerille (ja on tyystin erilainen kuin tulevan Batman-elokuvan Heath Ledger –Jokeri), mutta silti Nicholsonin esittämällä rikosprinssillä on omat vahvuutensa. Tämä tosin johtuu paljolti siitä, että Nicholson vain on niin loistava näyttelijä tällaisissa rooleissa.
Bruce Waynenä Michael Keaton on hieman jäykkä, mutta Batmanina hän on onnistunut ollen paras Lepakkomiehen näyttelijä heti Christian Balen jälkeen. Suurta plussaa myös siitä, että Waynen hahmon synkkyys on sopivasti esillä, tosin tässä jälleen on otettava esille ”tarinasyvyyskortti”, joka olisi vaatinut enemmän taustoitusta. Todettakoon myös, että Kim Basinger vetää hyvin roolinsa Vicky Valena ollen muutakin kuin vain kirkuva ja hento neitonen.
Kauhean kaltoin ei tee mieli kohdella tätä klassikkoa, joka jo ilmestyessään oli omaperäinen ratkaisu Batmanin tarinaan. Omalla tavallaan Burtonin luoma tarina sekä etenkin synkkä ja groteski Gotham City valloittavat katsojan. Ja vielä on loppuun hehkutettava elokuvan mahtavaa tunnusmusiikkia. Toistaiseksi tämä on paras Batman-elokuva ”Beginsin” jälkeen, Schumacherin tekeleitähän ei tee mieli edes arvostella.
