Richard Milhous Nixon (Sir Anthony Hopkins) on presidentti. Hän kylläkin tekee muutamia pahoja virhearvioita joiden ansiosta ukko joutuu/päättää lopettamaan poliittisen uransa lopullisesti. Hän oli jo aiemminkin päättänyt lopettaa kaksinkertaisen tappion jäljiltä, mutta oli palannut voittoisana. Vaikka historialliset tosiasiat voidaan selvittää niitä ajavat voimat jäävät piiloon ja antavat tilaa pohdinnalle.
Oliver Stone on mielenkiintoinen ohjaaja siinä että hänen näkemyksensä ovat yleensä varsin selkeästi havaittavissa elokuvasta, mutta kun kyseessä on Yhdysvaltojen historian monitasoisin presidentti niin pelkkä ukon repostelu mitättömänä kanksterina joka onnistui kieroilemaan itsensä Valkoiseen Taloon ei riitä. Stone kuvaa monitahoista Nixonia uskomattomalla intimiteetillä näyttäen “Tricky Dickin” yksityisen minän. Selväksi tulee että Richard Milhous Nixon oli pätevä politiikan toteuttaja joka syntyi Vähäpätölässä ja asui myös Puutteessa joka jätti jälkensä häneen. Kaikilla tavoilla karismaton Nixon löysi kuitenkin voimakkaan vaimon, Patin (Joan Allen) joka auttoi miestään ehkä enemmän kuin itsekään tiesi ja sai tämän reaalipolitiikan mestariksi.
Sir Anthony Hopkins ei näytä Tricky Dickiltä eikä myöskään ole karikatyyri, sillä Oliver Stone antaa hänelle tilaisuuden tuoda esiin suurta inhimillisyyttä ja paloa. Karsismaattisen Hopkinsin pitää laittaa kansi tiukalle ja vääntää itsensä epäkarismaattiseksi, pakkomielteiseksi Richard Nixoniksi joka joutui tappelemaan verissä päin jokaisesta saavutuksestaan usein altavastaajana ja nämä koettelemukset ruhjoivat hänestä jotain ainutlaatuista. Sir Anthony Hopkinsin Oscar-ehdokkuuden tuonut suoritus näyttää aran ja rakastavan ihmisen joka ponnisti lujaa, saavutti paljon ja ei loppujen lopuksi kestänyt työnsä vaatimuksia vaikka hän osasi sen hoitaa. Joan Allen on voimakas vaimo joka pystyi ohjaamaan ukkoaan rakentaviin suuntiin ja Richard itsekin tiesi sen. Tukevista rooleista löytyy luotettavia jannuja joiden pitää henkilöidä moninaisia persoonallisuuksia.
Richard Milhous Nixonin elämä ja ura Oliver Stonen tulkinnassa tuo esille kiistatta ammattitaitoisen hallintovirkailijan jonka persoonallisuus ei sopinut hänen työnsä kanssa yhteen. Hän oli liian synkkä, arka ja etäinen Yhdysvaltojen presidentiksi vaikka työhuoneen hämärässä hän osasi tehdä oikeita päätöksiä. Henkilökuvauksena [I]Nixon[/I] on laadukas, mutta henkilö josta se kertoo oli mysteeri ja hän itsekin halusi olla sellainen ja antaa työnsä jälkien puhua puolestaan. Upeasti näytelty, mutta pohjimmiltaan pinnalliseksi jäävä elämänkerta mysteeristä.
