Ben Stillerin ja Owen Wilsonin tähdittämä kokaiinikertomus = joku Starsky & Hutch-leffan huumeviritelmäkö? Ei suinkaan, vaan tositaustoja mukaileva draama Jerry Stahlista, jonka elämän aineet vievät väärille urille. Loputon yö perustuu suoraan J. Stahlin itsensä kirjoittamaan kirjaan, jossa tämä mm. sarjoja Twin Peaks ja Konnankoukkuja kahdelle käsikirjoittanut mies tilittää huumeongelmaansa.
Stiller vääntää Stahlin rooliaan tällä kertaa vakavalla naamalla, ja Wilson vetelee kamaa sivuosassa. Välistä Stahl köyrii naisia voidakseen sekoilla taas lisää. Onpas niin originellia ja railakasta pohjaa leffalle, että oikein pelottaa tämä innovatiivisuus…
Niin loputtoman oloinen huumekierre kuin koko leffakin ovat melko puuduttavaa katsottavaa, ja leffan punainen lanka häviää ohjaaja Velozin käsistä turhan usein. Huumeiden vastaisuudessa tämä on pelkkä vitsi vaikka legendaarisen Unelmien sielunmessun rinnalla.
Kyllä tämän kertaalleen katsoo, vaikka huumeen katku ja muutaman näyttelijän ärsyttävyys ruudun täyttävät. Parhaita puolia rikkonaisessa stoorissa ovat muutamat näpsäkät dialogit, ja Elizabeth Hurleyn loistokas brittiaksentti.
Yksinkertaistettuna: Loputon yö on synkkäsävyinen, mutta pahasti ailahteleva tarina vielä pahemmin ailahtelevasta miehestä. Ei kovin kummoinen elokuvakokemus.
