A walk to remember kertoo rakkaustarinan kahdesta täysin erilaisesta nuorukaisesta, joiden polut kohtaavat toisensa kaikesta huolimatta. Landon Carter (Shane West) on koulun suosituimpia ja kovapäisimpiä poikia kun taas Jamie Sullivan (Mandy Moore) on uskovainen, sekä pilkan kohteeksi joutunut papin tytär. Näiden kahden henkilön sydämet kuitenkin seuraavat samaa polkua.
Juoni saattaa kuulostaa melko ennalta arvattavalta, kliseiseltä, sekä loppuun kulutetulta rakkaustarinalta ja sitä se ehkä onkin, ainakin osittain. Toteutus on kuitenkin onnistunut niin mielettömän hienosti, että elokuvan jokaisesta sekunnista voi nauttia ilman minkäänlaisia ongelmia. Adam Shankmanin ohjaus on niin koskettavaa, että se lumoaa katsojan aivan täysin. Mies on selkeästi tehnyt elokuvan sydämestään, sitä voisi jopa uskoa hänen omaksi tarinakseen. Sen verran syvyyttä elokuva kuitenkin sisältää. Kappalevalinnat sytyttävät kynttilän katsojan sydämessä, sillä ne on ripoteltu sopivasti pitkin elokuvaa ja rullaavat erittäin mainiosti taustalla tuoden tunnelmaan unohtumattoman lisän, joka jättää jälkensä katsojaan myös elokuvan jälkeen. Juonen omaperäisyyden puutteesta huolimatta, on käsikirjoitus kirjoitettu harvinaisen syvällisesti.
Kyseessä on kuitenkin tarina, joka voisi oikeasti tapahtua kelle tahansa. Tästä syystä en menisi haukkumaan juonen kliseisyyttä, vaikka se noudattaakin melko suoraviivaisesti draaman kaarta. Etenkin hahmoihin on luotu niin paljon syvyyttä, että niistä kiinnostuminen on lähes väistämätöntä. Landon Carter vaikuttaa juonen perusteella melko kliseiseltä henkilöltä, mutta tapa jolla tämän tunteet, sekä muuttuminen toiseksi henkilöksi on tuotu esille on varsin vakuuttavaa työtä. Jamie Sullivan on mielenkiintoinen henkilö, koska se miten häneen on liitetty uskonto ja sen merkitys tämän elämään on varsin mielenkiintoista seurattavaa. Myös hänen pelko tunteitaan kohtaan on sovellettu varsin hyvin tarinaan. Niin Shane West, kuin Mandy Moore suoriutuvat rooleistaan uskomattoman hyvin, koska heidän kemia toimii kuin oikealla vastarakastuneella pariskunnalla.
Landon Carterin uskomaton muutos kovapäisestä koulupojasta herkäksi sydäntään kuuntelevaksi mieheksi esiintyy elokuvassa erittäin toimivasti, sekä koskettavasti. West muokkaa itsestään hahmonsa improvisoinnilla elokuvan tunnelmaan sopivan henkilön ja tekee täten unohtumattoman roolisuorituksen. Nämä pienet eleet, jotka miehen naamassa ilmenee kertovat hänen tunteistaan paljon ja täten pelkkä hiljainen hetki voi olla todella koskettava. Jamie Sullivanin pelko rakastua, sekä uskonnon vaikutus tämän elämään esitetään todella vakuuttavasti ja tekee siitä täten hyvin aidontuntuista. Mandy Mooren hieno roolityöskentely suloisena uskovaisena tyttönä on kaunista katseltavaa, sillä neitokainen on asettanut itsensä roolihahmonsa asemaan. Naisessa todellakin kukkii taito näytellä herkkää, sekä inhimillistä henkilöä ampumatta yli missään vaiheessa. Näiden kahden näyttelijän kemia pelaa ehkäpä parhaiten mitä olen elokuvahistoriassa nähnyt. En tiedä ovatko kyseiset näyttelijät oikeasti seurustelleet ja olleet rakastuneita toisiinsa, mutta siltä se ainakin vaikuttaa. En muista nähneeni yhtäkään tapausta, missä näyttelijät vaikuttavat oikeasti onnellisilta kun he kohtaavat rakkautensa ja surullisilta kun se heitä päähän potkii. Näiden kahden näyttelijän kemia nostaa hymyn huulelle ja koskettaa katsojaa kuin katsojaa aitoudellaan. Harvoin voi olla oikeasti onnellinen kahden elokuvassa esiintyvän hahmon takia.
A walk to remember on ehdottomasti parhaimpia rakkaustarinoita koko elokuvahistoriassa. Elokuvan piilevä voima on sen syvyys ja aitous. Olin jo unohtanut miltä tuntuu olla rakastunut, mutta tämä elokuva sai valon loistamaan sisälläni ja se jos jokin on erittäin kova saavutus miltä tahansa elokuvalta.
