Herätti lievää suurempaa pelkoa pistää koneeseen Uriah Heepin keikkataltiointi Lontoon Astoria Theatresta, Magician’s Birthday Party 2003 -konsertista. Lukuunottamatta hienoa ja tiukkaa pophevirepäisyä Abominog (1982), mikään bändin levyistä ei ole uponnut meikäläiseen kunnolla. Päälimmäinen mielikuva Heepistä on aina liittynyt 70-lukulaiseen sietämättömään kukkaishenkiseen falsettikiekumiseen ja löysäilyyn.
Ensimmäinen positiivinen yllätys tulee jo ennen keikan alkua. Levyn kannesta puuttuu maininta kuvaformaatista, joka on mukavasti laajakuva 1.78:1. Tämän jälkeen positiiviset yllätykset jatkuvat. Setin aloittava, puhkisoitettu Easy Livin’ näyttää, että hyväntuuliset papat hardrockaavat nykyään hel-ve-tin kovassa vedossa. Biisi tulee sellaisella innolla kuin se esitettäisiin ensimmäisen kerran. Keikan setti sisältää materiaalia ensilevystä lähtien, kattaen bändin tähänastisen uran. Lukuunottamatta pakollista yleisönhoilautusta Lady In Black, ne kuulostavat tuoreilta ja suuri osa on sovitettu ainakin hiven uudelleen verrattuna levyversioihin.
DVD-julkaisua varten biisijärjestystä on selvästi vaihdettu ja hyvä niin. Nyt keikan dramaturgiassa on sopivaa variaatiota. Hieno, neljän biisin akustinen putki sijaitsee keskellä eikä lopussa kuten alun perin. Lisäksi DVD:ltä on jätetty pois mm. yli 10-minuuttinen Magician’s Birthday. Siinä keski-ikäinen yleisö kertoman mukaan eli voimakkaasti mukana. Poisjättämiseen on ehkä vaikuttanut se, että yleisö on mikitetty todella puutteellisesti, vaikka näkyy olevan kovaäänisesti mukana.
Keikalla käy vierailemassa John Lawton, yksi bändin entisistä vokalisteista, sekä Mostly Autumnin vokalisti Heather Findlay. Varsinkin Lawtonin vierailu on koskettava. Äänestään parhaan kirkkauden menettänyt, mutta paljon sielua saanut mies duetoi Bernie Shaw’n kanssa Been Away Too Long ja Stelin’.
Levyn 2.0 -ääni on selkeä, laajadynaaminen ja rouhevan energinen. DTS-laitteistoa ei meikäläisellä ole, joten se jää kuulematta. Filmimäisen pehmeäksi käsitelty betakuva hehkuu syvissä väreissä ja hyvässä kontrastissa luoden taianomaista tunnelmaa, joka on korkeimmillaan upeassa July Morningissa. Kuva sisältää tosin jonkin verran satunnaisia vaakatasoviivahäiriöitä. Alussa leikkaustahti on ehkä liiankin rivakka, mutta rytmittyy pian luontevaksi. Lisäksi kahden biisin sekaan leikattu kuvamateriaali vanhoista leffoista on skannattu enemmän ja vähemmän epätarkasti, jättäen yläreunaan valkoisia viivoja aikakoodista.
DVD:lle olisi saanut lisätä ekstramateriaalia vaikkapa Magician’s Birthday Party -konserttien taustasta. Ne kun ovat ymmärtääkseni monivuotinen perinne, jolloin bändi kokoaa fanejaan yhteen levynsä Magician’s Birthday (1972) vuosijulkaisubileisiin. Muutoin DVD on kuvaan liittyvistä puutteistaan huolimatta varsin erinomainen. Taitaa olla aika katsastaa ne vanhat Heep-vinyylit…
The Magician’s Birthday Party 2003:
Easy Livin’, Shadows Of Grief, Pilgrim, Bad Bad Man, Devil’s Daughter, Wise Man, Too Scared To Run, Firefly, Heartless Land, Free Me, The Wizard, Been Away Too Long, Stealin’, Cry Freedom, July Morning, Love In Silence, The Other Side Of Midnight, Lady In Black
nimimerkki: Whiplash
