Blackpool on noin 150 000 asukkaan kaupunki Länsi-Englannissa. Miltä kuulostaisi avata sinne Las Vegas –tyylinen kasino? Tämän haasteen ottaa vastaan Ripley Holden (Morrissey), mutta kasino kohtaa vastustusta heti alkuunsa ja myös ongelmia alkuinnostuksen laannuttua. Asiaa ei ainakaan helpota yllättäen pelisalista löytyvä ruumis, jonka seurauksena Ripley joutuu pääepäillyksi innokkaan poliisin Carlislen (Tennant) tutkimuksissa.
Blackpool ei suinkaan ole puhdas murhamysteeri, itse asiassa se on sitä vain osa-aikatoimisesti. Murha ja sen tutkimukset saattavat yhteen monia ihmiskohtaloita, eikä näistä vähäisimpänä suinkaan Carlislen ja Ripleyn vaimon (Parish) välillä alkava suhde. Lisäksi jokainen jakso sisältää kolme tai neljä musiikkiesitystä, joissa näyttelijät tempautuvat mukaan musiikin maailmaan. Tämä tehdään selväksi heti alkuunsa, kun ilmoille kajautetaan Elviksen Viva Las Vegas. Mukaan mahtuu myös mm. Nancy Sinatraa, Queenia ja Euroviisu-voittaja Sandie Shaw’ta. Vaikka musiikkimaku muuten koostuisi lähinnä kovaa huudatettavasta hevistä, saattavat jopa näiden musiikkinumeroiden esitykset temmata mukaansa.
Kuten jo todettua, itse murha häilyy vain mukana kuvioissa henkilöitä yhdistävänä tekijänä, jolloin loistavat näyttelijät pääsevät näyttämään taitojaan, se sijaan että katoaisivat jonnekin murhatutkimusterminologian taakse, kuten CSI-sarjoissa on jo käynyt. Erityisen edustuksellista on Morrisseyn roolityö häikäilemättömän ja sanavalmiin kasinonomistajan roolissa. Vakuuttavia ovat myös Tennant päättäväisenä, omalla tavallaan taidokkaana ja hieman epätoivoisenakin virkavallan edustajana, Hounslow kasinobisneksessä mukana pyörivänä paikallisena poliisiviranomaisena sekä Parish omaa ja perheensä hyvinvointia etsivänä ja ylläpitävänä äitihahmona. Muutkin näyttelijät ovat erinomaisia, mutteivät pääse tuomaan taitojaan erityisen esiin ei-niin-mitenkään-ihmeellisissä rooleissa. Viihdyttävintä lieneekin seurata loistavia Morrisseyta ja Tennantia taidokkaasti kirjoitetuissa rooleissa, erityisesti kun nämä kaksi käyvät nokkapokkasille.
Blackpool on ehdottomasti ohittamaton katselukokemus. Se sopii hyvin myös niille, joita musiikilla höystetty draamapitoinen murhanselvittely (ja tosiaan, unohtakaa jo se murha, murhaaja on tiedettävissä varmasti jo ensimmäisestä jaksosta alkaen) ei kiehdo edes yhdeltä osa-alueelta, sillä ohjelma on rutkasti enemmän kuin osiensa summa. Se on elämys, joka osoittaa miksi brittisarjat ovat edelleen maailman huippua. Tähän jenkkisarjat vastaavat vain tutulla tyylillään: tekemällä sarjasta oman version! Kyseinen katastrofipoikanen ei kiehdo pätkääkään. Sen sijaan tässäpä taitavasti kirjoitettua takuuvarmaa viihdettä, olkaa hyvät! Suuren maailman tyylisen kasinon kannattavuudesta pikkukaupungissa voi olla montaa mieltä, mutta tämä show kannatta katsoa.
