TV-historiaan on mahtunut lukuisia sitcomeja, mutta vain harvat ja valitut ovat kestäneet viihdemaailman armotonta aikaa. Yhdessä “Frasierin” kanssa tähän aatelisten kategoriaan voidaan huoletta laskea tilannekomiikan kuninkaaksi 1990-luvulla noussut “Seinfeld”.
Koomikko Jerry Seinfeldista ja hänen ystävyskolmikostaan (George, Kramer ja Elaine) kertova sarja pyrki olemaan “sitcom, joka ei varsinaisesti kerro mistään”. Ohjelman alkutaival oli juuri tuon ideologian kautta vaikea, mutta pienen pyristelyn jälkeen sarja nousi pienistä piireistä aina Amerikan katsotuimmaksi. Vihdoin “Seinfeldia” saadaan myös dvd:nä, ja jo nyt siitä on julkaistu neljä tuotantokautta. Ja lisää on vain tulossa…
Tämän arvostelun kohteena on kuitenkin sarjan kolmas tuotantokausi. Tällä ajanjaksolla “Seinfeld” kasvatti roimasti katsojalukujaan, mutta ei silti tehnyt vielä sitä lopullista läpimurtoaan… (tämä oli tapahtuva vasta seuraavalla kaudella…) Siltikin kolmanteen tuotantokauteen mahtuu joitakin unohtumattomia jaksoja.
Yksi tällainen on ehdottomasti “The Parking Garage”, jossa Jerry ystävineen etsii autoaan jättimäisestä parkkitalosta. Erikoisen jaksosta tekee se, että se sijoittuu täysin tuohon nimenomaiseen ympäristöön eikä Jerryn asuntoa näy kertaakaan. “The Parking Garage” on yksinkertaisesta parkkitalossa haahuilu -ideastaan huolimatta erittäin toimiva ja sisältää hersyvää dialogia sekä saa tapahtumillaan lopulta myös itsekatsojan turhautumaan tilanteeseen.
Toinen mainitsemisen arvoinen jakso kolmannella tuotantokaudella on kaksiosainen “The Boyfriend”. Siinä Jerry ystävystyy kuuluisan baseball-pelaaja Keith Hernandezin kanssa ja tulee liki mustasukkaiseksi kuultuaan tämän seurustelevan Elainen kanssa. Ikimuistoisimman jaksosta tekee kuitenkin George, joka työttömyyskorvauksen saadakseen päätyy äärimmäisyyksiin. Jälleen dialogi pääsee oikeuksiinsa, huolimatta hiukan kankeahkosta Hernandezista, joka taatusti ei tuntenut oloaan ammattinäyttelijöiden ympäröimänä helpoksi…
Kolmatta kautta leimaa näitä edellämainittuja jaksoja lukuun ottamatta kuitenkin tietynlainen tasapaksuus. Vaikkakin jaksot jaksavat vieläkin sytyttää, ei ihan päästä vielä sinne neljännen tuotantokauden huippuhetkiin. Osittain lohtua tuo kuitenkin Jason Alexanderin esittämä George, joka suorituksillaan tuo “Seinfeldin” kolmanteen kauteen särmää, päästyään nyt todella sinuiksi hahmonsa kanssa.
Kaikesta huolimatta “Seinfeld – kausi 3” on kuitenkin hyvän tilannekomiikan ystäville ehdottomasti ostamisen arvoinen.
“These pretzels are making me thirsty.”
P.S. Pienenä yllätyksenä itsellenikin, sain tietää että itse mestari Kubrick rakastui tähän sarjaan juuri kolmannella kaudella ja jatkoi “Seinfeldin” tapitusta aina sen viimeiseen jaksoon.
nimimerkki: producer
