Ensimmäinen päivä syyskuuta vuonna 2004, reilu vuosi Gösta Sundqvistin poismenon jälkeen, se vihdoin tapahtui: ”Keskeneräinen sinfonia”-kokoelma julkaistiin!
Moni saattaisi kysyä, että mikä hiton ”Keskeneräinen sinfonia” tai kuka ihmeen Gösta Sundqvist. Eikä syyttä, kyseessä kun on Suomen parhaiten julkisuudelta ja medialta piilotellut suuryhtye nimeltä… ööh… tässä kohdalla useimmat aivot alkavat raksuttaa: se keikkailemattomuudestaan kuulu bändihän on itse Leevi And The Leavings! Uskallanpa jopa väittää, että yhtyeen tunnistettuaan tolloinkin pään tunnistaa myös ainakin yhden legendaarisista biiseistä: Pohjois-Karjala, Teuvo, maanteiden kuningas, Sopivasti lihava, Turkmenialainen tyttöystävä, Itkisitkö onnesta?, Rakkauden työkalu, Ihanasti sanottu… lista on loputon. Tai jos tarkkoja ollaan, niin 215 biisin mittainen (mukana CD:llä on yksi julkaisematon biisi vuodelta 1980, remiksejä ei mukana laskuissa).
Nyt päästään jälleen aiheeseen: Leevi And The Leavingsin menestyksekäs taival päättyi siis tuona surullisena elokuisena päivänä vuonna 2003. Olipa kyse vielä samasta päivästä jona itse Elviskin poistui toisille musiikkikentille. Tiedotusvälineiden tavoittamattomissa hittejä taikonutta Göstaa ei juuri median puolesta muisteltu, mutta kansan rivit vuodattivat heti suru-uutisen kuultuaan rakkaan suhteensa Leeveihin kaikkien kuultavaksi (jos ei Keskiviikko-kokoelman lähes 150 000 kappaleen myynti sitä ollut jo aiemmin kertonut). Ehkäpä osaksi kansan pyynnöstä tai sitten muuten vaan, Göstaa käsittelevä DVD, kirja ja neljä muistokonserttia on nyt saatu syyskuussa kansaa ihastuttamaan (ja vihastuttamaan, eiväthän kaikki voi samoja asioita rakastaa).
”Keskeneräinen sinfonia” on oikeastaan jatkumo supermenestyneille Keskiviikko- ja Torstai-kokoelmille. Nyt mukana 40 hitin mukana vain on 23 hieman erilaisempaa kappaletta ja ennen kaikkea DVD-levy, jota tämäkin arvostelu käsittelee (joskin asiasta toiseen rönsyillen). DVD-kiekolle on niputettu median kanssa kuurupiiloa leikkineen Göstan tuotoksia musiikkivideoiden muodossa, vuonna 1990 valmistunut Medikomppanian dokumentti, harvinaisia valokuvia ja yhtyeen diskografia. Ei sinänsä siis outoa keltään muulta kuin LATL:lta, tältä musiikkibisneksen outolinnulta, joka vietti vuodet 1996–2003 täydellisessä erityksessä tiedotusvälineisiin. Tässä tapauksessa melko tavalliseltakin tuntuva ratkaisu eli DVD-julkaisu on suuri kulttuuriteko suomalaista kevyttä musiikkia kohtaan.
Ensimmäisenä DVD-kiekolta löytyy siis tuo Mediakomppanian tuottama dokkari, joka on valmistunut juuri laman puskiessa Suomen kansan päälle. Fanille dokumentti ei juuri mitään uutta anna, mutta varmasti monelle se on aivan uusi näkökulma baarien jukeboksihittien säveltäjään. Leppoisasti yhtyeen jäsenet ainakin vetävät lenkkimakkaraa ja maitoa naamaansa, Gösta valmentaa futistiimiään Johannes Dynamoa (sittemmin tunnettu myös nimellä Atlantis, joka käväisi liigassa asti) ja purkittaa rakasta radio-ohjelmaansa Ylen studioilla. Mukana vilahtavat niin Göden lahjakkaat siskot, taiteilijaguru Mikko Kurenniemi kuin Kaide ”Aarne Tenkanen” Järvinen. Varsin reilusti on muuten Arskan eli Ison Pitkän ääni vuosien saatossa madaltunut…
Dokumentissa Gösta puhuu muistakin harvoista haastatteluista tuttuun suoraan tapaan, eikä kaihtele kirosanoja saati sorru mihinkään kaunopuheisuuteen. ”Ei mulla oo tarvetta lähtee tonne kapakoihin kertomaan kuinka vitun kova jätkä mä oon” Göde kertoo ja katsojan on hankala tietää, kuinka paljon Virnuilija muhkean partansa takaa virnistelee. Joukkuettaan Iso G kutsuu leikkisästi ”miesten ompeluseuraksi” ja levykaupassa hän saa olla rauhassa penkomassa 1970-luvun musiikkia, siis sitä lähdettä, josta hän ammensi sävyjä LATL-hitteihin. Suomalaisista Gösta valottaa sen verran, että ”Mulla on aika pohjaton luonnonvara käytettävissä”, ja tottahan edesmennyt mestari turisee. Mahtavia tekstejä suomalaisista matti meikäläisistä 25 vuoden aikana syntyi, eivätkä ne helposti unohdu.
Jälleen pienten harha-askelten kautta päästään takaisin itse levyyn. Levyltä löytyy 14 musiikkivideota + Mediakomppaniadokkarin yhteydessä nähdyt biisit (mm. Kaukaisessa satamassa, Sopivasti lihava, Onnelliset). Ensimmäiset videot on kuvattu vuonna 1985 Raha ja rakkaus-levyn tiimoilta. Palava rakkaus on hieman harvinaisempaa materiaalia. Biisi kertoo rankasti miehestä, joka aikoo polttaa itsensä sekä tyttöystävänsä, mutta näkemys on perinteinen tyyliin ”Bändi soittaa, pikku yleisö jammailee”. Nyt sentään kirveet kädessä, heh, pikku yllätyksiä sentään löytyy. 28-vuotias lavalla pomppiva ja lähes karvaton Gösta näyttää vallan erilaiselta kuin moni voisi odottaa. Paljon tutumpi Poika nimeltä Päivi etenee samaa rataa. Nyt mukana ovat myös Päivi-poika naistenvaatteissaan ja joku hemaisevan seksikäs naikkonen (joku LATL-ryhmän yhteydessä mainittavista vakkarinimistä luultavasti?).
Pohjois-Karjala on vuodelta 1987, eikä sen video ihmeempiä lisiä kestohittiin tarjoa. Ainakin peruukkeja ja pyöriviä kameroita piisaa. Ja jotkut vielä väittävät, että Jyrki toi Suomeen ne hassusti vipattavat kamerat… Vuoden 1990 tiimoilta videoita on isompikin kasa. Vuoden 1988 suursuosikki Teuvo, maanteiden kuningas on tekniikaltaan harmittavan kehno, joskin täydelliset sävelet korvaavat tuon puutteen. Yy-kaa-koo-ohjelman kuvauksina nähdään videot Amalia (1988) ja Elämä ikkunan takana. Lavastukset ovat hellyttävän huonoja, mutta eläytyen jo partasuinen (vrt. aiemmat videot) Göde saa nekin toimimaan aivan eri tavalla. Saman vuoden julkaisuja on myös Raparperitaivas, jossa Göde lauleskelee tuosta mystisestä paikasta Rifen ja Nicken säestäessä kitaroin. Uskokaa tai älkää, mutta takki ylös asti napitettuna, tukka sekaisin ja adidas-verkkarit jalassa voi vetää 100 prosenttisen hienoa musiikkia.
Tikapuut taivaaseen on hauska video. Village People –hengessä reilu kaksiminuuttinen menee läpi ja Gösta näyttää todelliselta taiteilijasielulta. Turkmenialainen tyttöystävä-levyä edustaa nimibiisi veikeällä videolla, jossa LATL:n poijat pistävät ranttaliksi. Ihmekeikistelyä video ainakin on, ja pakko oli myöntää, että vaikka hieman tunnelma oli kaihoisa näitä nostalgiapätkiä katsellessa, ko. video saa naurut aikaan. Pohjoisen taivaan alla-kappale on NIIN mahtava, että sille ei koskaan kyllin hyvää videota voitaisi tehdä. Niinpä tässä nähtävä halpisversio saa mennä, vaikka Gösse näyttää vihreässä hatussaan ja totuuksia ladellessaan aivan menninkäiseltä.
Mukana on myös kaksi videota sekä Aulis Moisio & Tommi Tikka –duolta sekä Puttosen Hannulta. Moisio & Tikka vastaavat kaikkien aikojen viimeisistä teoksista eli Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla Jurvasen kastajaisbileistä ja Tuhlaajapojan tummista, mutta kauniista, fiilistelyistä. Näiden melkohienojen teosten ohi ajaa kirkkaasti Hannu Puttonen, jonka hopeisella Muuvilla palkittu Rakkauden työkalu on murskaavan hieno (suomi)video. Helena-huoralla tuntuu pitävän kiirettä, ja verikin roiskuu. Puttosen toinen video Vanha koulukuva (jo vuodelta 1989, video hieman myöhemmin) on sekin loistava. Vanhoihin koulufiiliksiin pääsee mukavasti, ja tuleepa siinä mieleen se tunne, kun katselee omia vanhoja koulukuvia. Enemmän kuin onnistunut video siis.
Videoosastoa täydentää kuvagalleria, jonka taustalla soi kauneimpia LATL-hittejä. Kyllähän Göde aikalailla muuttui vuosien 1978–1990 välillä, vaan kukapa nyt ei muuttuisi. Tärkeintä oli se, että samoja laadukkaita sävellyksiä ja sanoituksia syntyi neljännesvuosisadan ajan. Ja se, että emme unohda kaiken kuvamatskun keskellä tärkeintä eli Göstaa, jonka muistolle tämä kiekko on tehty. Hassusti piilossa pysyneen miehen suurtyöt meinasivat hetkittäin jäädä taka-alalle kaiken tämän yllättävän kuvallisen informaation keskellä.
Varsin tyhjän olon DVD saa aikaan yhtyettä enemmänkin seuranneessa (niin paljon kuin sitä edes pystyi seuraamaan), ja varmasti se tuo varsin tuntemattoman neron paremmin esille suuren yleisön parissa. Itse töitähän on hankala enää paremmin saada esille. Sen n. 700 000 myytyä levyä (ei kovin tarkka arvio) jo kertovat. Saman kertovat myös piirun tarkasti viritetyt pop- ja iskelmäsoundit, joita Gösta änki aina raidat täyteen. Niistä voi aina löytää jotakin uutta.
Kolmesti allekirjoittanut joutui DVD:n selaamaan läpi, ja satoja kertoja cd-soittimessa pyörineet biisit saivat lisää ulottuvuuksia, elleivät sitten olleet jo saavuttaneet hyvyydelle luokiteltavaa ylärajaa. Hieman tällainen paketti jopa nostaa tunteita pintaan. Onneksi Gösta keventää itse tunnelmaa toteamalla Leavings-matskun kuulostaneen kriitikoista sellaiselta kuin Juice olisi tehnyt ne vääntäesään torttuja vessassa. Että virnuillen Virnuilija esiintyy loppuun asti.
”Keskeneräinen sinfonia” – levyn nimi tullee Göstan keskenjääneestä sinfoniasta 1970-luvun opiskelun tiimoilta, mutta etenkin aikaisin päättyneestä ja menestyksekkäästä urasta: liian monta palikkaa Göstan pyramidista jäi puuttumaan. Niinpä on kumarrettava Göstalle jälleen kerran, ja pahoiteltava tekstin ajautumista hakoteille itse julkaisusta.
Jottei talonmiehenä, säveltäjänä, sanoittajana, sovittajana, radioviihdyttäjänä ja vaikka minä tunnettu Göde peittäisi muuta yhtyettä eli ”instrumenttejaan” kokonaan alleen, täytyy Rifeä, Nicklasta ja Juppea kiittää myös menneistä vuosista, joiden tuotoksista niin allekirjoittanut kuin kymmenet tuhannet suomalaiset ovat nauttineet ja tulevat nauttimaankin. Vaikka ”Keskeneräinen sinfonia” lienee se virallinen päätöspiste 25 vuodelle, 16 studioalbumille ja 215 hitille (siihen on toki lisättävä myös Tenkasen kappaleet), niin musiikkihan ei koskaan kuole. Leavings-DVD ansaitsee täältä suunnalta täydet pisteet ja maksimikunnioituksen niille, joiden ansiosta tällainen urotyö saatiin aikaan.
Loppuun on jopa kliseisyyttä lähentelevällä tavalla lainattava Göstaa itseään ja Pihlajankukka-rallia:
”Kun on joskus lähdettävä,taivaan tähdet jäävät öisin pimeään loistamaan.”
Ja katsokaapa niitä levynkansia: siellä ne tähdet sisäkannessa tuikkivat…
DVD:n sisältö:
Dokumentti Gösta Sundqvistista /14 musiikkivideota ja TV-esiintymistä / valokuvia / historia (joka on tehty veikeästi: mukaan on ympätty niin Lennonin kuolema kuin 80-luvun lelumuotisuuntaukset yms.)
Mukana olevan CD:n sisältö:
1. Henry VIII Tanssi poissaoleville ystäville (instrumentaali) / 2. Tyttö, jota rakastan / 3. Ei tytöt sitä tietää saa / 4. Toiveunta / 5. Tallinnan laivalla / 6. Hevosella Helsinkiin / 7. Kissanpentu / 8. Mitä sä meinaat? / 9. Mene pois / 10. Mitä mä niillä teen? / 11. Haloo! (julkaisematon) / 12. Vanha koulukuva / 13. Hubaa habaa / 14. Pikku prinsessa / 15.Taivas on Taunuksen takapenkillä / 16. Hey come on (Ei voi mitään) / 17. Sateisena päivänä / 18. Pikkutyttö / 19. Käsipohjaa / 20. Nigger Jonas (Palkkionmetsästäjä) / 21. Liikaa sanoja / 22. Surumetsien talvimorsian / 23. Myöhemmin (instrumentaali)
PS. Pakettia myydään siis vain yhdistelmänä: CD + DVD
